Sivu on muuttanut uuteen osoitteeseen

La Vida Loca

17. marraskuuta 2010

冬来たりなば春遠からじ - "Jos talvi tulee, kevät ei ole kaukana"

Huokaus. Tämä päivä on ollut niin kamala. En ala erikseen luettelemaan vastoinkäymisiä joita tänään on tullut vastaan mutta todettakoon vain että väsyttää rankasti ja ärsyttää että joudun mm. soittelemaan ympäriinsä saadakseni asioita sumplittua. Ja inhoan puhelimessa puhumista kaikissa muodoissaan, varsinkin jos joudun soittelemaan johonkin virallisempaan paikkaan kuten esim. pankkiin. Päälle vielä miljoona tenttiä ja raporttia, paukkuvat deadlinet, koulunkäynnin mielekkyyden totaalinen puute (oi kyllä, olen se sama joka puoli vuotta sitten oli onnellinen siitä miten oli löytänyt oman alansa!!), uusintatentit, aivan satavarmasti hylsyksi menevä markkinoinnin tentti perjantaina, työvuoro sunnuntaina vaikka minun piti mennä Haminaan juhlimaan mummin 80v-syntymäpäiviä... Kaksinaamaiset ihmiset, negatiivinen energia, yleinen ilkeys ja juoruilu, PAHAT ihmiset, tietämättömyys, kylmyys, pimeys, ikävä ja kaipuu erinäisiin paikkoihin...

Anteeksi että negistelen täällä mutta miksenpä saisi täällä blogissa ilmaista sitä että välillä näitä huonoja päiviä vaan on, jopa minulla vaikka olen normaalisti melko yleispositiivinen ihminen. No, varmasti se aurinko jo huomenna paistaa. Ja jaksan soittaa sinne pankkiin. Ja niihin muihin paikkoihin.

Tällaisina päivinä täytyy kuunnella piristävää musiikkia joka tekee välittömästi paremmalle tuulelle! Tässä muutama esimerkki piristävistä kappaleista.



Tämä on jotenkin niin liikuttava! You make me feel like I'm the only girl in the world <3



Tätä kuuntelen nykyään aina kun tunnen itseni jollain tavalla huonoksi. Olen painiskellut itsetunto-ongelmien parissa viimeaikoina kovastikin ja tämä on ollut ahkerassa kuuntelussa. Kumpa sitä vain uskoisi ettei tarvitse olla mikään super-ihminen jotta voisi olla jollekin rakas tai tärkeä. Ja että minä olen tällaisenakin varmaan ihan hyvä. Vaikea juttu.



Life is short, so learn from your mistakes, and stand behind the choices that you make. Face each day with both eyes open wide, and try to give, don't keep it all inside.. <3 Tämä ei ehkä ole sieltä piristävimmästä päästä mutta lyriikat ovat jotenkin kovin kannustavat.

Tunnisteet: , , ,

12. syyskuuta 2010

Voihan räkä! Literally.....

Olin niiiiin varma että välttyisin tältä. Olen erinomaisella menestyksellä katsellut vierestä kun ihmiset ympärilläni sairastavat enkä edes muista milloin olisin viimeksi ollut kipeä. Enkä ole koskaan ollut sairaslomalla! Minä vain kertakaikkiaan en ole niitä ihmisiä jotka sairastelevat jatkuvasti tai edes silloin tällöin. Mutta nyt!

Kurkkuun koskee. Kuume heittelee edestakaisin. Niveliä särkee. Unet ovat levottomia ja herään kauhuissani..

Ärsyttää. En minä ehdi sairastamaan! Olisi muutakin tekemistä. Plääh. No, olen viettänyt koko tämän ja eilisen päivän sängyn pohjalla lukien Narnian tarinoita. Vaikka oikeasti minun pitäisi lukea ranskaa, kun minulla on tiistaina tentti.....

Tunnisteet: ,

30. elokuuta 2010

Svenskaa ...

Tadaa. Roudasin kaikki talvivaatteeni kellarista tänne. Nyt täällä on ahdasta ja talvivaatteista leviää tunkkainen haju koko asuntoon. Yäk. Eka koneellinen tosin onneksi jo tuolla pyörii.

Minulla oli hirmuisen "mielenkiintoinen" koulupäivä. Raahasin itseni maailman väsyneimpänä riepuna yhdeksältä aamulla koululle ja sain kerrankin täydellisen parkkipaikan ihan oven edestä. Ja aloin etsiä parkkikiekkoa. Voi sitä ärsytyksen määrää kun tajusin kiekon lojuvan L:n auton lattialla n. 100km päässä minusta. Eikä Porvoossa voi pysäköidä ilman parkkikiekkoa hetkeksikään! Ja ajoin sitten autoni muutaman korttelin päähän ns. stressittömälle autopaikalle, eli sinne missä ei tarvitse olla huolissaan siitä milloin täytyy käydä kääntämässä kiekkoon lisää aikaa. No, ei siinä muuten mitään mutta kun olisi ollut vähän kiire!
Meillä nimittäin alkoi nyt se surullisenkuuluisa ruotsinkielen opiskelu. Huokaus. Opettaja pyysi jokaista esittelemään itsensä ja kertomaan itsestään jotain hauskaa - ruotsiksi. Ja kaikki me miljoona opiskelijaa toistimme samat asiat.. "Jag heter _______, jag bor i Borgå!"Hirveän hedelmällistä. Kyseessä on siis palikkaruotsi eli nätimmin ilmaistuna intensiivikurssi jossa muistutellaan mieliin kielioppia ja sanastoa.

Tunti meni aikalailla pelleillessä enkä oppinut siellä mitään. Muistin ruotsinkielen hyödyttömyyden. Minä en koskaan ikinä missään sitä tarvitse, en ikimaailmassa opi sitä niin hyvin että voisin sitä missään yhteydessä käyttää! Miksi minun on pakko opiskella sitä korkeakoulussa ja antaa sen viedä aikaa ja tilaa kiinnostavammilta kieliltä ja oppiaineilta. Murinaa ja nurinaa.

Ja koska minulla oli aamutuntien jälkeen mukavat 4,5h luppoaikaa ennen seuraavan luennon alkua, päätin sitten siirtyä lukemaan uutisia netistä. Ja voi sitä riemua (huomaa tässä kohtaa syvä sarkasmi) kun luin hesarin sivuilta että "Opetusministeri Henna Virkkunen (kok) harkitsisi ruotsin kielen kurssien lisäämistä lukiossa" (linkki) !!!!! Mieli tekee oikeasti KIROILLA. Tämä aihe on noin miljoona kertaa käyty tässä maassa läpi ja kaikki argumentit on jo kuultu, mutta en malta olla tarttumatta tähän ihan vähän. Siis ihan vähän!

Totean siis vain sen kummempia argumentteja latelematta että olen ruotsinkielen opetuksen kannalla, SIINÄ TAPAUKSESSA ETTÄ OPISKELU PERUSTUU VAPAAEHTOISUUTEEN TAI VALINNAISUUTEEN!

Minusta olisi oikein hyvä systeemi että tarjottaisiin lukioissa esim. seuraavanlaista pakollista kielipakettia: suomi + englanti + ruotsi/venäjä/saksa/lisä-englanti/mikä tahansa, eli tuon kolmannen kielen/laajemman englannin saisi valita sen mukaan mitä oppilaitoksella olisi tarjolla ja joka olisi opiskelijalle kaikkein mielekkäin opiskeltavaksi. Tottakaihan tämä olisi siinä mielessä epäreilu järjestelmä että pienet lukiot eivät pystyisi tarjoamaan niin paljoa vaihtoehtoja kuin suuremmat lukiot.. Mutta kaipa kaikista lukioista löytyy ainakin saksankielen lehtori? Että siinä voisi sitten valita ruotsin tai saksan väliltä.

Minusta tuo kuulostaisi reilulta systeemiltä... Kun ruotsinkielen opiskelu perustuisi ainakin osittaiseen vapaaehtoisuuteen/valinnaisuuteen valikoituisi sen opiskelijoiksi silloin sellaisia joilla olisi enemmän motivaatiota ja edellytyksiä oppia kieltä OIKEASTI, toisin kuin nykyisessä järjestelmässä jossa ruotsin kurssit läpäistään hyvin suuren joukon voimin siitä missä aita on matalin eikä kieltä koskaan aiota tai haluta tositilanteessa käyttää. Ja arvatkaan mitä, ruotsalaiset puhuvat erittäin hyvää englantia! Heidän kanssaan voi keskustella englanniksi!

Minä kyllä puhuisin ruotsia sujuvasti ihan hirveän mielelläni, tottakai. Mutta kun nyt sattuu olemaan niin, etten ole mikään kielissä lahjakas ihminen vaan ihan tavallinen tallaaja joka ujostelee puhua englantia muiden suomalaisten kuullen ja espanjankin sanavarasto hiipuu päivä päivältä harjoituksen puutteen vuoksi. Minua häiritsee hirveästi se että joudun väkisin opettelemaan uusia kieliä joita en koskaan kuitenkaan saa niin sujuviksi että pystyisin niillä missään pärjäämään, kun voisin sen sijaan vahvistaa niitä kieliä joita osaan ja joita tiedän tarvitsevani ja jaksavani opiskella. Siis minun tapauksessani englantia ja espanjaa.

No, mitäpä minä yksinäinen bloggari Porvoon ghetosta asioille mahdan. Tunnen itseni kovin pieneksi juuri nyt... Huoh. :(

Tunnisteet: , ,

14. heinäkuuta 2010

no quqquluuruu

Pitääkö minun tutkituttaa kilpirauhaseni, josko sieltä löytyisi syy siihen että olen ihan jatkuvasti väsynyt? Hyvin rasittavaa, kun ei jaksa tehdä MITÄÄN muuta kuin vain nukkua nukkua nukkua eikä huvita tehdä mitään tai aloittaa mitään. Tässä on koitettu D-vitamiinit, kofeiinitabletit, kahvit, pidemmät yöunet, lyhyemmät yöunet, päiväunet, kylmät suihkut, liikunta sunmuut vippaskonstit ja aina vain väsyttää. Ja tätä on jatkunut jo monta vuotta!

Kaipaan Madridia. Sitä vapaamielisyyttä ja suvaitsevaa maailmaa, kaupunkia missä mikään ei ole noloa ja ihmiset ovat tottuneet näkemään niin paljon erilaisia ja eritaustaisia ihmisiä etteivät jaksa enää hämmästyä mistään saatika osoitella sormella ja kiljua. Minä kävelin Plaza Mayorin lähettyviltä ostamissani hippihousuissa tässä taloyhtiön pihalla niin n. 10-14-vuotiaat pikkutytöt ensin hiljentyivät ja sitten mentyäni tyrskivät ja tuijottivat avoimesti nauraen housujani. Haloo! Mitä outoa. :D

Madrid oli niin ihana. Vähän kuin eurooppalainen latinoamerikka. Ja niin turvallista! Meksikossa en saanut koskaan ottaa yöllä taksia yksin saati kävellä itsekseni. Madridissa ei koskaan tarvinnut tuntea itseään uhatuksi klo 4 aamuyöllä yksin kotia kohti talsiessa. Ja kyseessä kuitenkin miljoonakaupunki...

No, ehkä palaan sinne syksyllä käymään. Tai sitten en. Minulla on suuruudenhullut suunnitelmat vuoden 2011 kesälle, ja täytyy säästää rahaa sinne jotta voisin tehdä suunnitelmieni toteuttamisesta mahdollista! Pfiu.

Tunnisteet: , , , , ,

20. toukokuuta 2010

Maailma on kaunis ja hyvä elää sille, jolla on aikaa ja tilaa unelmille

Kylläpä olen ollut ärsyyntynyt viime päivinä. Johtunee hyvin paljon siitä, että olen ollut tällä viikolla kaikki yöt töissä ja sen jälkeen päivät koulussa. Onneksi tämän viimeisen viikon ohjelma on kuitenkin ollut rentoa.

Minua on ärsyttänyt mm...

1) Se, ettei minulla ole parveketta. Täydellisen asuntoni ainoa varjopuoli. En osannut kaivata sitä talvella mutta nyt kesällä olisi kiva istua parvekkeella ja lukea vaikka ranskan tenttiin.....

2) Ranskan kieli ja ranskan tentti. Ahditun kun en osaa niin hyvin kuin haluaisin.

3) Miksi, oi miksi HAAGA-HELIAssa ei ole mahdollista lukea espanjaa pakollisena kielenä? Meidän tutkintoomme sisältyy 33op verran kieliopintoja. Näihin kieliopintoihin lasketaan kuitenkin vain: englanti, ruotsi, ranska, saksa ja venäjä. Espanjan lukijat saavat vain sinänsä hyödyttömiä vapaavalintaisia opintopisteitä joita kertyisi muutenkin paljon. Ärsy, ärsy, ärsy.

4) Espanjan opettaja ei halua minua kursseilleen koska ne ovat minulle mukamas liian helppoja. En minä ole mikään kielinero!! Haloo.

5) Facebookin typerät tilapäivitykset tyyliin:
"IhQihQihQ Kesäkesäkesä ♥ ♥ ♥"
"Ihanaa mitkä rusketusrajat !!!!! ♥ ♥ ♥"
"Täytyy mennä ottaa arskaa että saan rusketusrajat !!!! ♥ ♥ ♥"
"Ja sit SÖNNEE JA JÄDEE!!!!! ♥ ♥ ♥"
"Ihana keli !!!! Ihanaa ihanaa ihanaa !!!! ♥ ♥ ♥"

Kyllä, ilma on kaunis. Kyllä, on ihanaa kun aurinko paistaa. Kyllä, jäätelö on ihanaa, kesä on ihanaa, aurinko on ihanaa, lämpö on ihanaa. KYLLÄ KYLLÄ KYLLÄ. Mutta minua ei kiinnosta teidän rusketusraitanne, eivätkä ne kiinnosta ketään muutakaan. Pikaisen gallupin perusteella suurinta osaa ihmisistä inhottaa ja ärsyttää nämä tilapäivitykset. Miksi niitä silti tulee !!!

6) Rusketuksen yliarvostus! Kuinka joku jaksaa maata toimettomana auringossa vain jotta ruskettuisi? Okei siis tottakai päivettynyt iho näyttää kauniilta jne mutta miksi sitä täytyy niin kamalasti kailottaa facebookissa että OTAN NYT ARSKAA. Tuo arska-sanakin on todella ärsyttävä. Ylipäänsäkin kaikki tällainen ylikorostaminen ja yliampuminen. Auringonotto on ihan ok, mutta älkää pliis raportoiko eri sävyasteistanne netissä. Hehe olempa minä positiivinen ihminen :D!

No, nämä nyt ovat tällaisia olankohautukella kuitattavia ärsytyksiä suurimmaksi osaksi. Mutta sitten !

7) LUSMUILU JA LUSMUT AMMATTIKORKEAKOULUSSA!!!!

Muistatteko sen mainoksen, jossa joku asiakas sanoi kaupan kassalla että "seuraava maksaa"? Tämä mainos on ollut minulla usein mielessä tässä viimeaikoina. Esimerkiksi kun teimme ryhmämme yhteistä osuutta palautetilaisuutta varten, ja tietyt tyypit pääsivät kaikesta kuin koira veräjästä mitään tekemättä. Muut tekivät heidänkin osuutensa.
Miksi tulla kouluun, jos sen suorittaminen ei kiinnosta? Ammattikorkeakoulu on vapaaehtoinen oppilaitos!!!! Siellä ei ole pakko käydä jos ei huvita, jos ei kiinnosta, jos ei ole minkäänlaista halua opiskella ja tulla alansa ammattilaiseksi. Vaihtakaa alaa jos ei kiinnosta!Antakaa opiskelupaikka jollekin sellaiselle joka sen oikeasti haluaa!

On todella raivostuttavaa että nämä tyypit jotka tulevat aina myöhässä paikalle jos suvaitsevat ilmaantua ollenkaan, eivät koskaan tee läksyjä/projekteja/tehtäviä ajallaan, palauttavat etätehtäviä viikkoja deadlinen jälkeen, eivät ollenkaan tiedä mitä pitäisi tehdä ja milloin saavat saman tutkinnon kuin me tunnolliset puurtajat, jotka palautamme työt ajallaan, luemme ja opiskelemme, selvitämme että mitä, milloin ja miksi...

Tämä täytyisi tottakai ottaa siltä kannalta, että antaa muiden tehdä mitä tekevät, ja että jokainen niittää mitä kylvää. Ja vain kohauttaa olkiaan näille lusmuille - omapahan on elämänsä, ammattitaitonsa ja koulunsa. Keskityn vain omaan elämääni, opiskeluuni ja asetan itselleni tavoitteet ja pyrin niihin. Minä koen olevani oikealla alalla. Minä olen motivoitunut opiskelemaan ja sen pitäisi riittää minulle. Mutta kyllä minua silti vähän ärsyttää. ;)

Toteanpahan vain, että jos minulla joskus on oma yritys/olen asemassa jossa saan rekrytoida ihmisiä firman leipiin, niin minä tiedän tasan tarkkaan ne tyypit joille SOITAN ja PYYDÄN heitä töihin. Ja tiedän myös ketä en ottaisi töihin edes ilmaiseksi. Toivotaan että maailma on edes vähän oikeudenmukainen sitten kun ollaan siinä pisteessä että työpaikkoja jaetaan :).

Tämä postaus kuulostaa nyt taas todella negatiiviselta ja ikävältä. Todellisuus on kuitenkin se, että olen hyvin onnellinen ja täynnä rakkautta maailmaa kohtaan. Vaikka nämä asiat minua silloin tällöin ärsyttävätkin, niin en minä silti niistä liiemmin stressaa. Maailma on kaunis ja hyvä elää sille jolla on aikaa ja tilaa unelmille! Alla oleva video saa minut liikuttumaan lähes kyyneliin. Ihana kappale. Ihana elämä.

Tunnisteet: , , , , ,

18. toukokuuta 2010

Tyhmät ja kurjat

Voi kuinka minua suututtaa. Meillä oli lukukauden päätöstilaisuus, ja jokainen ryhmä oli koonnut n. tunnin pituisen (todellisuudessa kyllä lyhyemmän) esityksen siitä mitä kevätlukukausi on pitänyt sisällään, mitä kehitettävää olisi ja mikä on ollut hyvää. Esityksiä kootessa minä lausuin ilmoille mielipiteeni: "liikaa ympäristönsuojelupropagandaa", ja tämä kommentti päätyi esitykseemme samalla tavalla kuin muutkin kommentit - sillä erotuksella, että minun kommenttini oli esityksessä ainoa, josta kerrottiin erikseen kenen mielipide se oli !!!!! Siis kaikissa muissa oppiaineissa kommentit esitettiin yleisinä, tyyliin "jotkut olivat sitä mieltä että .... kun taas toiset olivat toista mieltä" jne. Mutta tämä ns. "minun osuuteni" meni näin:

Esitysvuorossa oleva henkilö X: "Jaaaa sitten on vielä tämä ympäristönsuojelupropaganda-kommentti, SARI VOIKIN VARMAAN KERTOA TÄSTÄ!!!!"

Todella idiootti veto. Vaikka minä ihan todellisuudessa olin ja olen sitä mieltä, että ympäristöasioita toitotettiin toitottamistaan ja että niistä puhuttiin yksinkertaisesti aivan liikaa, niin se tilanne jossa tuo tuli ilmi oli todella epämiellyttävä ja mielipide vaikutti pahalta ja paljon tarkoitettua jyrkemmältä. Huoh. Ärsyttää niin. Yritin toki sitten kertoa, että kyse on ennemminkin siitä kuinka sinänsä tärkeästä asiasta saa epämiellyttävän jauhamalla siitä saarnaamaiseen sävyyn. Harmillinen tilanne, muuten palautetilaisuudesta olisi varmasti jäänyt iloinen fiilis mutta tämä kyllä latisti aika paljon. Ärsyttävä ärsyttävä ärsyttävä. Onneksi olin jo ehtinyt saada siltä opintojaksolta numeron....

Toinen asia joka ei minua hirveästi esityksessämme miellyttänyt, oli laatimamme motivaatiokäyrä lukukauden ajalta. Se ei vastannut millään lailla omia edesottamuksiani ja motivaation heilahduksia, minulla on se käyrä tässä koneella ja jos jaksan ja viitsin voin laittaa sen tänne ja viereen vastaavan oman versioni, niin voitte katsoa kuinka samaa mieltä olin muun ryhmän kanssa......... Tästä tuli nyt tällainen postaus jossa kaikki loppuu "......." ! Huoh. No, olihan se käyrä kaiketi keskiarvo ja opettajat toki ymmärtävät ettei se käyrä ollut yhteneväinen kaikkien kohdalla :).

Koulu nyt sitten kaikesta huolimatta lähenee loppuaan - tällä viikolla minulla on enää englanninkielen suullinen koe torstaina sekä ranskankielen kirjallinen koe perjantaina. Kaikki muu on valmista, palautettu, hyväksytty, arvosteltu... Voin jo rauhassa liihotella mielessäni kohti Madridia. Kivaa.

En pysty kirjoittamaan nyt mitään positiivista kun ottaa niin pattiin tämä palautetilaisuus-asia. Koitanpa syödä jotain, sillä "hyvä ruoka - parempi mieli"...

Tunnisteet: , , ,

24. maaliskuuta 2010

Matkaoppaat?

Minä olen kauhunsekaisin tuntein katsonut matkaoppaita telkkarista. Olen täysin koukussa, mutta jokin siinä ohjelmassa saa sappeni kiehumaan. Tai ehkä juuri siksi katsonkin sitä?

Minä en tämän ohjelman takia KOSKAAN tahdo lähteä Deturin matkalle. Enkä varsinkaan tahdo koskaan matkustaa Alanyaan. Jos joskus matkustan Turkkiin niin suuntana on Istanbul, ja sitten voi katsella että mitä muuta kivaa sieltä löytyy. (Olen muuten joskus aikoinani Mika Waltarin "Yksinäisen miehen juna"-kirjan luettuani päättänyt matkustaa Istanbuliin heti tilaisuuden tullen!)

Koko ohjelma on minusta kauhean hassu. Siinä esitellään mukadokumentaarisesti oppaiden elämää turistirysässä - kuitenkin esimerkiksi kahdessa viimejaksossa on lähinnä jauhettu jonkun suoramyyntiyrityksen koulutustilaisuutta eikä oppaiden työtä ole seurattu juuri lainkaan. Ohjelma myös herkuttelee ihmiskohtaloilla usean jakson verran - on nähty Börjet, Sturet ja Håkanit. Aika erikoista että kaikki nämä häirikkötapaukset ovat ruotsalaisia? En hetkeäkään usko etteivätkö jotkut suomalaisetkin voisi olla yhtä onnettomia (ehkäpä ne suomalaiset sitten ovat vain kieltäneet kuvamateriaalin käytön?).

Ymmärrän toki että suurta yleisöä ei kiinnostaisi ohjelman katsominen, jos kaikki ruudussa vilahtavat asiakkaat olisivat miellyttäviä ja jos oppaiden työstä annettaisiin täysin realistinen kuva. Mutta.... Jotenkin tämä formaatti häiritsee minua.

Minä en pidä siitä miten oppaat "haukkuvat" (ehkä useimmissa tapauksissa vähän voimakas sana mutten nyt keksi muutakaan) asiakkaita selän takana. Tai ehkä minä en vain pidä siitä että sitä näytetään televisiossa? Luulevatko ne oppaat etteivät ne ihmiset jotka tietävät vilahtavansa telkkarissa muka katsoisi ohjelmaa ja näkisi jälkeenpäin kuinka heille on pyöritelty silmiä selän takana? Minulle tulee siitä asiakkaisen haukkumisesta ja vähättelystä epämukava olo. Jos minä lähden Deturin matkalle, pyörittelevätkö oppaat silmiään minun selkäni takana? Haukkuvatko he minua heti kun en ole kuulemassa? Toisaalta kuolen uteliaisuudesta - mieleni tekisi lähteä ihan paikan päälle katsomaan kuinka todellisen kuvan ohjelman näistä Deturin oppaista antaa. ;)

Ja kyllähän minä tajuan että matkaoppaillakin menee hermot asiakkaidensa kanssa, ja tiedän että he saavat vapaa-ajallaan puhua ja tehdä mitä lystäävät. Itse kuitenkin melko varmasti varoisin sanojani aika paljon jos tietäisin tv-kameran olevan minua kuvaamassa.

Minä en myöskään pidä siitä miten ohjelma alkaa: alkuspiikissä annetaan ymmärtää, että Alanya on kielitaidottomien ensikertalaisten matkakohde, joka kuskaa asiakkaat Turkkiin Pihtiputaan perukoilta?!? No ehkä minä ylireagoin. Kai siinä vaan halutaan olla hauskoja. Minä olenkin tosikko 8).

Hohh. Olikohan tässä kirjoituksessa loppujen lopuksi mitään järkeä? Tuliko pointti selväksi ollenkaan? Tässä vielä yksi klippi, jos joku on tältä ohjelmalta vielä välttynyt :).

Tunnisteet: ,

4. tammikuuta 2010

Siitä päivästä jäi pala hajoavaa taivasta kurkkuusi ja otsallesi kuutamosta sirpale

Hohhoijaa. Leipurin sisäinen kello herätteli minut taas klo 4:30am vaikka tässä lomalla ollaankin. Osasyyllisenä tietysti varmaan tämä muuttostressi - muuttopäivä on huomenna ja minulla iski kunnolla tajuntaan vasta eilen illalla että tämän päivän aikanahan sitä pitäisi jo saada kaikki valmiiksi !! Kamalaa !! Ja samalla niin ihanaa..

Sain äidiltä starttipakettina vehnäjauhopussin, sämpyläjauhoja, kuivahiivaa, leivinjauhetta, suolaa, sokeria ja kaurahiutaleita. Lisäksi kodin kaapeista kaivettiin esille kaikki tuplatuotteet eli kaikki mitä oli kaksin kappalein, sekä kaikki sellainen mitä kukaan muu ei käytä - saan mukaani ainakin salaattikastiketta, aromisuolaa, tomusokeria, kaakaotomusokeria, hasselpähkinärouhetta, mantelilastuja, currya, palasokeria, mariannerouhetta, kookosrouhetta, rakuunaa, kuivattua persiljaa, MEHUPILLEJÄ (!!!)... :) ;)

Hoen jatkuvasti itselleni ettei minulla ole mitään hätää, että voin aina ottaa opintolainaa jos tiukka paikka tulee, ja että minulla on hätätilanteen koittaessa vanhemmat takanani aina. Mutta en minä halua joutua mihinkään hätätilanteisiin saati että tahtoisin kontolleni lainaa parikymppisenä ! Toisaalta olen huolissani omasta jaksamisestani jos vietän opiskelun ohella jokaisen vapaahetken töissä. Jos edes saan töitä? Takaraivossa minulla on kuitenkin tuntuma ja "tieto" siitä että kaikki kyllä järjestyy tavalla tai toisella, ja että asiat selkiintyvät kuin itsestään sitten kun ihan oikeasti elän sitä elämää joka pian alkaa. :)

Toivoisin kovasti että L olisi mukana muutossa sekä henkisenä tukena että väkivahvana kantajana. Armeija ei antanut lomapäivää muuttoa varten, suurta murinaa!

Yhtä suurta murinaa aiheuttavat tällaiset kommentit facebookin keskusteluissa: "Vittuun ulkomaalaiset !!!!!!!!!!!", "suosi suomalaista potki pakolaista", "
vittu suomi suomalaisille!!!", "Lähtis neekerit vittuun täältä ni ei tarvis kattella suomipaitoja!!", "Kaikki mokkakorvat saunan taakke ja niskalaukaus!!".. huoh, en viitsi edes lukea pitemmälle, tulee vaan paha mieli ja myötähäpeä. Onneksi suurin osa suomalaisista ei kuitenkaan ole tällaisia. :(

Tunnisteet: , , ,

30. joulukuuta 2009

Hiljaiseloa, vuosipäivä, joulu ja elämä

Hei taas. Olen ollut hissukseen, on ollut kiirettä ja stressiä sekä muuta, enkä ole jaksanut keskittyä kirjoittamiseen.

Muutto stressaa minua yllättävän paljon - on niin paljon kaikenlaista mitä pitää muistaa ja hankkia ja tietää. Mutta ennen kuin vuolaasti kerron viimeaikojen tapahtumista saanen esitellä informatiivista kuvamateriaalia:

Rommileivokset mansikkakuorrutuksella, onnea Sari ♥ Lari 1v, söpö tarina. Hyvä tarina.

Huomenna on viimeinen työpäiväni. Saan lomailla ja muuttaa rauhassa viikon verran, ja koulu alkaa 12. tammikuuta. Koulun alku ei jännitä, mutta muuttaminen jännittää paljonkin. Päässä pyörii kaikenlaisia kysymyksiä, ajatuksia, pelkoja ja onneksi kuitenkin myös innostusta. Mitä pitää ottaa mukaan? Minne minun täytyy muuttoilmoituksen ohella ilmoittaa uusi osoitteeni? Millaiset pölypussit käyvät pölynimuriini? Mitä jos eksyn matkalla kouluun? Mitä jos en saa Porvoosta yhtään kaveria? Mitä jos en saa töitä koulun ohelle? Mitä jos minulla ei pian olekaan rahaa ruokaan? Miten minulle ja L:lle nyt käy? Mitä jos en pärjääkkään itsekseni?

Olen haaveillut omaan asuntoon muuttamisesta sellaiset kevyet 5 vuotta aktiivisesti. Haave on toteutumassa, ja tuleva asuntokin on kaunis ja ihana. Olen hyvin tyytyväinen. Toisaalta minua kauhistuttaa. Näin unta etten osannut uudessa koulussa mitään. Toivotaan ettei niin käy.

Joulupukki toi uutta kotia varten mm. kahvinkeittimen, leivänpaahtimen, suola- ja pippurisirottimet, vieraskirjan, iittalan karelia-ruokailuvälinesarjan (haarukat, veitset, tee- ja ruokalusikat) sekä paljon paljon muuta tarpeellista kattilasta paistinpannuun. Kahvia ja suklaata kun on riittämiin, niin pärjää aina. Uusi tunnuslauseeni :).

Joulunalusviikko oli töissä hyvin kiireinen. Joulutorttua tehtiin muutaman hengen voimin tuhansia kappaleita, onneksi niitä ei tarvitse nyt ainakaan vuoteen tehdä yhtään enempää ! Parhaana päivänä uusi oma ennätykseni oli 17 pyöritettyä taikinaa - tavallisena päivänä teen ehkä keskimäärin 0-8 taikinaa. 17 taikinaa tarkoittaa numeroina mm. n. 62l vettä, reilua sataa kiloa jauhoja ja lähes 70kg margariinia. Selkä ja hartiat olivat hetken aikaa todella kipeät !

Tänään minua odotti tilinauhassa ikävä ylläri. Olin huomaamattani ylittänyt tulorajani ja maksanut sen johdosta vuoden viimeisiä veroja lähes kolme kertaa normaalia enemmän. Huoh. Marssin sitten työpäivän jälkeen verotoimistoon pyytämään vuoden 2010 verokorttia, sillä haluan saada lomakorvaukseni pienemmällä prosentilla. Verotoimisto oli tällä kertaa hyvin positiivinen yllätys - virkailija ei ollut sama tyly täti kuin viimeksi, vaan tosi mukava nainen joka selitti minulle tarkkaan kaikki jutut mitä minun piti tietää sekä miten minun pitäisi asiani verohallinnon kanssa hoitaa. Ihana. Kiitos!

Oivallus: en ole vielä esitellyt tämän vuoden piparkakkutaloani:

Kuvat ovat vähän huonoja, mutta kyllä niistä kai ihan hyvän käsityksen siitä saa millainen talo on kyseessä. Ihan kiva, muttei kylläkään sellainen kuin halusin. Räkä!

Tänään minulla on vielä ohjelmassa kiilteen tekeminen työpaikan jäähyväiskakkuun, sekä tavaroiden läpikäyminen ja toivottavasti jonkinasteinen pakkaaminen pahvilaatikoihin. Kivaa !

Tunnisteet: , , , , , , ,

16. joulukuuta 2009

Jos ei niin miks ei?

Huomio huomio! Koko Suomi kuohuu ja kohisee - citymarketit saavat lähitulevaisuudessa hyllyilleen RFSU:n seksivälinesarjan:

"Ruokakaupan hyllylle ilmestyy hieromasauva, hierontaöljyjä, sekä kiihotusrengas. Tuotteet maksavat 8,90 - 34,90 euroa."
-IL

Töissä ei tänään muusta puhuttukaan - suurin osa tuntui olevan sitä mieltä etteivät tällaiset kauhistukset ja syntiset välineet ruokakauppaan maitohyllylle kuulu. Haloo ! Nämä ensinnäkin tuskin ovat tulossa maitohyllylle. Eivätköhän nämä tulevaisuudessa löydy sieltä mistä deodorantit, shamppoot, hammasharjat sekä esimerkiksi kondomit. Toisekseen, enpä usko että näitä näkee missään pikkuriikkisessä siwassa joka oikeasti on vain RUOKAkauppa - citymarkethan on kuitenkin ennemminkin jättimäinen PÄIVITTÄISTAVARAKAUPPA, josta saa mm. vaatteita, kosmetiikkatuotteita, astioita, kenkiä, jopa huonekaluja. Siispä jos ei niin miks ei?

Kysynpähän vaan että miten tällaisia tuotteita kauhistelevat ihmiset hyväksyvät sitten sen että kaupoista saa esimerkiksi kondomeja ja pornolehtiä? Kuten kondomienkin kohdalla on RFSU laatinut tuotteilleen huomaamattomat mutta informatiiviset pakkaukset. Toista onkin sitten niiden jallujen ja muiden kanssa! So Houston, what's the problem?

Jotkut äidit kauhistelevat nyt keskustelupalstoilla sitä kuinka reagoivat lasten osoittaessa kauppareissulla hieromasauvaa ja kysyessä että mikähän tuo mahtaakaan olla - miksei siihenkin voisi vain vastata että kyseessä on "aikuisten juttuja" tai "aikuisten lelu"?? Yksi ratkaisu on sijoittaa ko. tuotteet ylähyllyille niin ettei pieni lapsi niitä ylety katselemaan. Ja kun on niin iso että ylettyy, niin tietää kyllä jo varmasti että mitä siinä katselee - sori vaan, te ylisuojelevat vanhemmat jotka luulette että nykyajan lapset kasvavat kieroon jos kuulevat sanan 'seksi' ennen 30 ikävuotta ja siksi moiselta kauhulta kullanmurujanne varjelette. Hellanlettas sentään !

Ja sitäpaitsi tämä nykyajan lapsikatras alkaa pikkuhiljaa olla jo sen sortin porukkaa että asetelma kääntyy jossain vaiheessa vielä toisin päin - vanhempi kysyy lapseltaan seksilelun käyttötarkoituksesta ja lapsi joutuu hämillään miettimään miten asian äidille tai isälle oikein esittäisi. Minua 30 vuotta vanhempi työkaverini kysyi tänään että mikä se kiihotusrengas mahtaa oikein olla. Minä kerroin.

Joku raja sille konservatiivisuudellekin. Tuohon kysymykseeni siitä miten suvaitaan pornolehdet sekä kondomit ruokakaupoissa muttei näitä seksivälineitä sain muuten töissä aika klassisen vastauksen: "Niitä on ollut aina." Niimpä - parin vuoden päästä kukaan ei ihmettele dildoa kaupan hyllyssä.

Sekin oli olevinaan kamalaa kun ravintoloissa tupakointi kiellettiin. Nykyään tuntuisi ihan oudolta jos baarissa joutuisi hengittämään tupakansavua. Kaikkeen tottuu.

Joku muuten ehdotti keskustelupalstalla kondomien sijoittamista seksilelujen ohella jollekkin erityiselle K-18-alueelle päivittäistavarakaupassa. Loistava idea, tervetuloa teiniraskaudet ! Jälkiehkäisypillereitäkin saavat jo yli 15-vuotiaat ihan vaan pyytämällä. Lie parempi vaihtoehto joidenkin mielestä sitten? Tuota nuoremmat ilmeisesti sentään joutuvat apteekkarin puhutteluun(?) - tuota rajaa voisi minusta vaikka vielä nostaakin parilla vuodella. Näillä hormoonijutuilla leikkiminen lie kuitenkin paljon haitallisempaa kuin kondominen näkeminen (ja hui kauheaa, ostaminen)?

Hohhoijaa. Olen huonolla tuulella. Siitä tämä aggressiivinen kirjoitustyyli. Ehkä huomenna sitten paremmin. Pusi pusi.

Tässä vielä linkki iltalehden uutiseen aiheesta: LINK

Tunnisteet: