Sivu on muuttanut uuteen osoitteeseen

La Vida Loca

30. huhtikuuta 2009

Turvallisesti kotona sikainfluenssan riivaamasta Meksikosta..

Pääsin turvallisesti kotiin. Mexico cityn lentokentalla oli melko rauhallista, suurin osa ihmisistä kulki kasvonaamarit naamalla. Ennen turvatarkastusta täytyi täyttää lappu, jossa kysyttiin nimeä, sukupuolta ja ikää. Ohessa oli lista oireista, joista piti rastia ne, joita siihen hetkeen mennessä oli ilmennyt. Lappu jätettiin valtavaan pinkkaan, jota kukaan tuskin koskaan edes tarkistaa. Turhaa. Lentokoneessa lähes kaikilla oli kasvonaamarit, myös henkilökunnalla. Frankfurtiin saavuttaessa koneessa kiersi muutama lääkäri kyselemässä oliko kenelläkään ilmennyt oireita. Frankfurtin lentokentällä ihmiset selvästi karttivat minua luultavasti johtuen paidastani, jossa luki suurin kirjaimin MÉXICO. Useimmat ihmiset suhtautuivat silti huumorilla, ja totesivat minun ollessa paikalla "VÄLTTÄKÄÄ SISÄÄNHENGITYSTÄ, PAIKALLA ON MEKSIKOLAINEN". Minulle annettiin lomake, jossa selitettiin toimintaohjeet oireiden ilmetessä jne.

Photobucket

Matka Mexico cityyn oli kaikessaan hyvin vaiheikas: kaverini joutuivat lähtemään Pueblasta Coatzaan "karkuun" ennen maanteiden sulkemista, joten jäin yksin kaverini asuntoon päiväksi. Asunnolta lähtiessäni heitin avaimet ikkunasta sisään (teloen samalla itseni piikkilankaan), matkustin taksilla bussiasemalle, bussilla (bussissa oli 4 ihmistä) lentokentälle (arvioitu matka-aika 2,5h, mutta koska liikennettä ei ollut käytännössä lainkaan matka kesti tunnin odotettua vähemmän). Lentoasemalla laukkuni kuljetettiin Lufthansan lähtöselvitykseen, josta selvisin lähes 10 kilon ylipainosta huolimatta maksuitta pienellä hymyllä. 

Rakastan Mexico cityn lentokenttää, sillä siellä ei tylsisty. Olin paikalla jo 4 tuntia ennen lentoani, mutta vietin puoli tuntia turvatarkastuksessa jäätyäni suustani kiinni, hetkeä myöhemmin tutustuin saksalaiseen tyttöön jonka kanssa juttelin toiset puoli tuntia, lopulta vietin lähes 2 tuntia TEQUILAKAUPASSA maistellen erilaisia tequiloita ja jutellen henkilökunnan kanssa. Frankfurtissa meininki on aika erilainen, ja tylsistyin kuoliaaksi vaikka odotusaikaa oli vain pari tuntia.. Lisäksi lähtöportti vaihtui pariin otteeseen ja aiheutti ylimääräistä ärsytystä.

Suomen kielen kuuleminen lentokoneessa ärsytti suunnattomasti, ja olisin halunnut sulkea korvani siltä. Jotkut sanat olivat aluksi hieman hukassa, mutta muutoin ei ehtinyt äidinkieli vajaassa kuukaudessa silti unohtua. Espanjan puhuminen takkuili Meksikossa aluksi paljon, mutta lähti vain parin päivän päästä rullaamaan entiseen malliin ellei jopa paremmin kuin ennen. Paljon oli silti unohtunut...

Yleisesti ottaen Meksiko oli ennallaan. Ihmiset olivat samoja, paikat näyttivät samalta ja kaikki oli niin kuin pitikin. Matka oli äärimmäisen onnistunut ja olen valtavan onnellinen että lähdin. Vastaanotto oli huikea niin koulussa kuin rotary-klubilla, väheksymättä ystäviä ja perheitä. Minut otettiin avosylin vastaan ja toivotettiin tervetulleeksi pian uudelleen. Olen onnellinen sinne luomastani verkostosta - minulla on Meksikossa aina paikka jonne mennä, ja joku joka huolehtii minusta. 

Photobucket

Totesin kahdelle parhaalle ystävälleni viimeisenä iltana, että vaihto-oppilaaksi lähtemisessä on se huono puoli, että siitä hetkestä lähtien kun jättää ensimmäisen kerran perheen lentokentälle elämä on täynnä hyvästejä ja lentokenttiä. Riippumatta siitä millä puolella maapalloa kuljen, aina on mielessäni joku siellä toisella puolella. Suomessa ikävöin AINA Meksikoa, ja Meksikossa ikävöin aina Suomea. Toisaalta, kaikkeen tottuu ja aidosti rakkaita ihmisiä ei tarvitse koskaan hyvästellä kokonaan. On lähdettävä, jotta voi tulla takaisin.

Viimeiset neljä päivää Pueblassa sujuivat lähes odotusten mukaisesti. Aiemmin olin pitänyt Pueblaa yhtenä kauneimmista kaupungeista Meksikossa - mutta olinkin nähnyt vain historiallisen keskustan. Nyt, pyöriessäni keskustan ulkopuolella, opiskelija-alueilla sekä yliopistokampuksilla Puebla menetti suurimman hohtonsa. Lisäksi palelin jatkuvasti !! Inhoan kylmää, joten Pueblasta ei jäänyt niin hyvä maku suuhun kuin olin etukäteen kuvitellut. Kavereiden kanssa vietetty aika kuitenkin korvasi ilmastolliset ja esteettiset puutteet.

Ikävää lievittääkseni aina seuraavaan kertaan asti toin Meksikosta mukanani suuren pinon PULPARINDOJA, pussillisen CAJETA-karkkeja, Purkillisen CAJETA QUEMADAA, Miche-mix:iä micheladan tekoa varten, TAMARINDO-mehutiivistettä, JAMAICOOL-pusseja, JAMAICA-kukkia, New Mix-tequilasekoituksia (2kpl), El Jimador-tequilaa (700ml) + 2 El Jimador-juomalasia, purkillisen MOLEA, purkillisen CHILE HABANEROA, 2 tölkkiä LECHERAA, 3 pakettia FLAN-jauhoja, 3 Maná:n levyä + 1 Sin Banderan levy, Twilight-kirjan espanjaksi, meksikolaisen COSMOPOLITANIN, tökin MIRINDAA, pussillisen paikallista kaakaota, Tequila-suklaata (jose cuervo ja el corralejo), perinteisiä pueblalaisia karkkeja, 2 frida kahlo-taulua, 2 calendario azteca- aiheista "juttua" (toinen seinälle, toinen pöydälle), pussillisen kahvia, MANGOGO-pussin, lehtiä, CHIVAS-lippiksen + avaimenperän + kalenterin, Meksiko-aiheisen seinäkalenterin sekä koko Meksikon kattavan kartaston. Niin ja Chile Tajinia!

Tunnisteet: , , ,

21. huhtikuuta 2009

Mexico lindisimo y queridisimo !!

Hauskaa. Olen 14 paivan aikana ehtinyt kayda Mexico cityssa, Chetumalissa, Belizessa, Cancunissa, Playa del Carmenissa, Palenquessa, Casadas de agua azul ja Casadas de Misol Ha. Nyt olen taas Coatzassa, mutta taalla on melko tylsaa koska kaikki kaverini ovat opiskelemassa muualla. Lisaksi alan huolestua, silla en vielakaan ole saanut ostettua mekkoa ylioppilasjuhliini, vaikka se on ollut tavoitteena kokoajan. Hahah :D 23. paiva illalla tai 24 paiva aamulla lahden Coatzasta kohti Pueblaa, jossa olen viimeiset paivat. 28. paiva matkaan bussilla lentokentalle Mexico cityyn (Jasu, me acompañarias??), ja palaan Suomeen 29. pva illalla. Jannittaa, kauhistuttaa.. Meksiko on samanlainen kuin mita se oli 10 kuukautta sitten, se on ihana ja rakas ja valtava. Rakastan Meksikoa hetki hetkelta enemman. Miten sita voikaan menettaa niin taysin sydamensa jollekin....

Kohta lahden - en tieda minne - hengailemaan, ja huomenna menen vaihtariaikoijen KOULULLENI tapaamaan opettajia ja muita !! I-H-A-N-A-A!! :))) Ja huomenillalla menen myos tapaamaan rotary-klubiani! Maravillaaa....

pus pus

Tunnisteet: , , ,

10. huhtikuuta 2009

Ihanaa!

Kaikki hyvin edelleen. Lampoa sellainen +30 - +38°C ja aurinkoa paljon. Ja poltinkin jo itseni rannalla pelatessani beach volleyta. En jaksa kirjoittaa muilla koneilla mitaan oikeaa. Pidan paivakirjaa kasin, ja kirjoitan hyvan hetken tullen tai kenties matkan jalkeen kunnon yhteenvedon kaikesta.

Sen verran voisi sanoa, etta tuntuu kuin en olisi koskaan poissa ollutkaan. Toisaalta tuntuu kuin olisin ollut vuosia poissa. Enemman tuota ensimmaista. Hassua. Ei ole mitaan parempaa, kuin nahda rakkaiden ihmisten kasvoilta, etta heista on ihanaa nahda minua - aivan yhta ihanaa kuin minusta on nahda heita. Mahtava tunne. Samoin kuin mahtava tunne on istua auton avolavalla juomassa coronaa, kun lampoa on yli +30°C ja lammin merituuli pualtaa kasvoille.. Ajettaessa rantabulevardilla ! M-A-H-T-A-V-A-A!!!

Huomenna lahden vahan kiertelemaan etela-meksikoon toisen host-perheeni kanssa, ja palatessamme lahden 2 paivaksi taman ensimmaisen perheen kanssa Chiapasiin. Sielta palatessani olen muutamia paivia Coatzassa, ja loppumatkan ajan aion olla Pueblassa.. Jasu creo q llego el 24 o 25 a Puebla y el 28 en la noche me regreso a Finlandia..!!

Tunnisteet: ,

8. huhtikuuta 2009

Mexico city

Taalla ollaan nyt ! Meksiko on aivan niin ihana kuin muistinkin ! Olen taivaissa taman onnellisuus-ryopyn kourissa ! On taalla surullisiakin asioita, esimerkiksi ikkunasta nakyva slummialue. En ehdi nyt juurikaan kirjoittaa muuta, kuin etta olen hengissa ja edelleen jumissa mexico cityssa, koska en semana santan vuoksi saanut lippuja eilis-illaksi niinkuin oli suunnitelmissa. Lahden kohti coatzaa kuitenkin tana iltana ja saavun perille huomenaamulla klo 6. ihanaaaa !!!!

Ei kai muuta :) paremmalla ajalla lisaa !

Tunnisteet: ,

2. huhtikuuta 2009

Levillä, edelleen..

Sain kommenttien seassa ihanan ehdotuksen kirjoitusaiheeksi! Niistä on ollut viimeaikoina paljon pulaa, ja olenkin nyt suorastaan innoissani! Aihekin sattuu jostain kumman syystä olemaan minulle se kaikkein mieluisin ;) Kiitos Minna!

Aikaa kirjoittamiseen minulla ei ainakaan tällä hetkellä ole, vietän edelleenkin perhelomaa Levillä ja palaan kotiin vasta lauantaina myöhään illalla. Sunnuntai luultavasti kuluu pakkaillessa, ja maanantaina aamulla onkin jo lähtö kohti Meksikoa. Jee!

Äiti pilaili kustannuksellani aprillipäivänä ja väitti, että Lufthansan lentäjät olivat menossa lakkoon juuri sunnuntaina - ja arvatkaapa vain millä lentoyhtiöllä lennän maanantaina........... !! Olin lähes saada sydänkohtauksen, mutta vitsi paljastui ajoissa. Tosi hauskaa, HAA HAA.

pus pus !

Tunnisteet: ,