Parempi päivä ja innostuneisuus

Oi tänään on jo niin paljon parempi päivä! Vähän tosin yllätyin kun huomasin että lunta sataa oikein kunnolla mutta mitäpä siitä, en ole mikään lumen fani mutta tuohan se vähän valoa maailmaan.

Olen kuluttanut aamun selailemalla HAAGA-HELIAn yhteistyökorkeakoulujen nettisivuja ja miettinyt pääni puhki että minne sitä hakisi. Sen Malesia-idean hylkäsin jo aikoja sitten kun sain tietää että sinne tarvitaan ihan huippuarvosanat... Tammikuussa on haku Euroopan ulkopuolisiin kohteisiin ja helmikuussa Euroopan kohteisiin. Varmaankin teen niin että haen ensin ulkopuolisiin kohteisiin asenteella "jos vaikka onnistaisi" ja sitten haen uudestaan Euroopan kohteisiin jos ei ulkopuolella tärppää.

Olen nyt miettinyt... Euroopan ulkopuolisista vaihtoedoista minua kiinnostavat ainakin seuraavat:

Universidad del Este, José A. (Tony) Santana International School of Hospitality and Culinary Arts, Puerto Rico

Universidad Argentina de la Empresa, Argentiina
- Argentiina ei ole erityisesti koskaan kiinnostanut minua, mutta siihen on tullut pientä muutosta viimeaikoina kun olen lukenut Argentiinassa seikkailevien ihmisten blogeja. Varmasti hieno maa.

Universidad Contemporanea, México (Querétaro)
- En ole suuri Querétaron fani. Jos menisin Meksikoon niin mieluiten olisin toki rannikolla. Ja mitä lähempänä Coatzaa niin tottakai aina parempi.
- Myös turvallisuustilanne mietityttää, menisinkö sittenkin mieluummin jonnekin jossa ei tarvitsisi edes ajatella sellaisia asioita kuten kidnappaukset, ampumavälikohtaukset, aseelliset ryöstöt, huumesodat.... Vaikka toisaalta myös tiedostan sen että kuolema voi koittaa vaikka kotiovella ja pelko on sinänsä turhaa. Mutta ymmärsitte kai pointin, että mieluummin ehkä joku stressitön ympäristö.

Ja sitten niistä Euroopan sisäisistä...


Universidad Rey Juan Carlos, Espanja (Madrid)
- Tämän matkailukampus on tunnin metromatkan päässä keskustasta, joten voi olla ettei oikein sen takia houkuttele


Universidad de Barcelona, Espanja
- Käsittääkseni saattaa käydä joskus niin että kurssit ovatkin katalaaniksi. Että siitä sitten :D

Universidad de Valencia, Espanja
- Valencia ei sinänsä oikein kiinnosta, koska "kaikki menevät sinne"... Mutta kaipa se täytyy ajatella niin että kaikki haluavat sinne siksi että se on hyvä paikka?

Tai sitten ehkä joku belgialainen tai ranskalainen... Meillä on Ranskassa tosi monta yhteistyökoulua mutta en ole niihin vielä oikein perehtynyt.


Mutta täytyy kyllä tunnustaa, että tänään innostuin aika kovasti kun huomasin tuon Puerto Ricolaisen koulun tulleen meille yhdeksi vaihtoehdoksi. Täytyy nyt tutkia sitä enemmän, koska eihän sitä koskaan tiedä että onko siellä edes sopivia kursseja jotka kävisivät yhteen tämän suomalaisen tutkinnon kanssa...

Onko joku ollut jossakin näistä mainitsemistani kouluista vaihdossa/muuten opiskelemassa? Kuulisin mielelläni kokemuksia ja kommentteja.

冬来たりなば春遠からじ - "Jos talvi tulee, kevät ei ole kaukana"

Huokaus. Tämä päivä on ollut niin kamala. En ala erikseen luettelemaan vastoinkäymisiä joita tänään on tullut vastaan mutta todettakoon vain että väsyttää rankasti ja ärsyttää että joudun mm. soittelemaan ympäriinsä saadakseni asioita sumplittua. Ja inhoan puhelimessa puhumista kaikissa muodoissaan, varsinkin jos joudun soittelemaan johonkin virallisempaan paikkaan kuten esim. pankkiin. Päälle vielä miljoona tenttiä ja raporttia, paukkuvat deadlinet, koulunkäynnin mielekkyyden totaalinen puute (oi kyllä, olen se sama joka puoli vuotta sitten oli onnellinen siitä miten oli löytänyt oman alansa!!), uusintatentit, aivan satavarmasti hylsyksi menevä markkinoinnin tentti perjantaina, työvuoro sunnuntaina vaikka minun piti mennä Haminaan juhlimaan mummin 80v-syntymäpäiviä... Kaksinaamaiset ihmiset, negatiivinen energia, yleinen ilkeys ja juoruilu, PAHAT ihmiset, tietämättömyys, kylmyys, pimeys, ikävä ja kaipuu erinäisiin paikkoihin...

Anteeksi että negistelen täällä mutta miksenpä saisi täällä blogissa ilmaista sitä että välillä näitä huonoja päiviä vaan on, jopa minulla vaikka olen normaalisti melko yleispositiivinen ihminen. No, varmasti se aurinko jo huomenna paistaa. Ja jaksan soittaa sinne pankkiin. Ja niihin muihin paikkoihin.

Tällaisina päivinä täytyy kuunnella piristävää musiikkia joka tekee välittömästi paremmalle tuulelle! Tässä muutama esimerkki piristävistä kappaleista.

Tämä on jotenkin niin liikuttava! You make me feel like I'm the only girl in the world <3

Tätä kuuntelen nykyään aina kun tunnen itseni jollain tavalla huonoksi. Olen painiskellut itsetunto-ongelmien parissa viimeaikoina kovastikin ja tämä on ollut ahkerassa kuuntelussa. Kumpa sitä vain uskoisi ettei tarvitse olla mikään super-ihminen jotta voisi olla jollekin rakas tai tärkeä. Ja että minä olen tällaisenakin varmaan ihan hyvä. Vaikea juttu.

Life is short, so learn from your mistakes, and stand behind the choices that you make. Face each day with both eyes open wide, and try to give, don't keep it all inside.. <3 Tämä ei ehkä ole sieltä piristävimmästä päästä mutta lyriikat ovat jotenkin kovin kannustavat.

Kuin varkain sydämeni vei.. Taas..

Hei kaikki! Olen palannut ihanalta 10 päivän matkaltani ja odotan innolla että saan käsiteltyä kuvat ja videot ja tehtyä postaukset jotka olen jo valmiiksi suunnitellut :) Tulossa mm. seuraavaa:

• Madrid-Segovia päivämatka
• Rikosilmoituksen tekeminen Espanjassa
• Salir por Huertas (Huertasin yöelämä Madridissa)

Ja monta muuta ;) Laitan tähän loppuun vielä videon Frankfurtin lentokentältä. Olen tuossa videolla tosi rähjäinen mutta se johtuu vain ja ainoastaan siitä että olemme lähteneet ns. samoilla silmillä lentokentälle klo 6 aamulla hostellia vastapäätä olevasta baarista. ;)

Trabalenguas

Meillä on koulussa uusia ihania vaihto-opiskelijoita. Ja he ovat niin sööttejä, varsinkin kun latelevat sujuvasti menemään niin "Moi, mita kulu? Hauska tavata"-litaniat kuin perustavanlaatuisimmat hävyttömyydetkin. Väkeä on ainakin Espanjasta, Ecuadorista, Marokosta, Sveitsistä, Englannista, Latvista, Kreikasta ja niin edelleen. Kaikenlaista kansaa! Ja minä olen tähän mennessä ystävystynyt Marokkolaisvahvistuksen sekä tottakai espanjankielisten kanssa :)

No, kuitenkin. Perjantai-illan bileissä seisoskelin kuuntelemassa kun vaihtareille opetettiin kaikenlaisia hauskoja ja hyödyllisiä sekä ennenkaikkia helppoja suomenkielisiä sanoja kuten HÖYHEN, JÖRNIÄ, ÄRJYÄ.. Ja silloin minä muistin. TRABALENGUAS!

Siis ne sanaleikit joita opetellaan sanomaan virheettä nopeasti ja ehkä useita kertoja peräkkäin. Näitä "mustan kissan paksut posket" tai "vesihiisi sihisi hississä"-juttuja. Minulle opetettiin niitä ahkeraan tahtiin meksikolaisessa koululuokassani vaikka en vielä ymmärtänyt hölkäsen pöläystä siitä mitä ympärilläni tapahtui. Ja voi sitä iloa kun pian jo lauleskelin sujuvasti menemään notta Erre con erre cigarro, erre con erre barril, rápido corren los carros cargados de azucar del ferrocarril!

Ja niin sitten minä vetäisin syrjään sen Ecuadorilaisen. Ja aloin hitaasti opettaa... Ärrän kierrän orren ympäri, ässän pistän taskuuni..... Eka osuus meni ihan hyvin mutta jälkimmäinen ei onnistunut sitten millään.

Ihania nämä vaihtarit. Espanjalaistytöt kutsuivat minut kotiinsa opettelemaan espanjalaisen tortillan tekemistä ja marokkolainen keittää minulle kuulemma mielellään marokkolaista minttuteetä! Voi onnea.

Katselin youtubesta näitä espanjankielisiä sanaleikkejä ja löysin tällaisen videon. Huh.

Rakkauden Madrid ja rakkaudesta Madridiin!

Arvatkaas mitä tein tuossa viime torstaina kun tarkoitukseni oli siivota! Vähän harhauduin siivoamasta tsekkailemaan lentohintoja ja niinhän siinä kävi että siivoamisen sijaan kirjoitinkin tällaisen tilapäivityksen facebookkiin:

Torstai on toivoa täynnä! Varasin lennot ja lähden syyslomalla Madridiin! <3

Portugalin kuvia

Lensimme Madridista Portugalin Portoon yhdeksi viikonlopuksi Ryanairilla. Lennot taisivat maksaa sen 11€ suuntaansa + toki verot ja check-in-maksut. Ryanairin taso oli juuri sen mukainen kuin mitä tuon hintaiselta lennolta voi odottaa. Mutta mitäpä siitä kun lento oli kuitenkin hyvin lyhyt. Meidän onnemme oli että lento oli puolisen tuntia myöhässä - olimme nimittäin vasta lentokentän turvatarkastuksessa kun boardingin oli määrä loppua ja porttien sulkeutua! Hetkeä aiemmin olimme juosseen reput selässä pitkin Madridin katuja, rynnineet kyynärpäätekniikalla metroon, juosseet taas... Ja tietenkin Ryanairin portti oli aivan toisessa päässä lentokenttää kuin turvatarkastuspiste, joten taas saimme juosta. Ehdimme kuitenkin!

Porto oli hyvin kaunis paikka, kovin idyllinen mutta en kyllä olisi varmaankaan siellä jaksanut yhtä viikonloppua enempää. Vähän ränsistynyttä, melko kurjat illanviettomahdollisuudet, paljon vanhuksia ympäriinsä, SUOMENLIPPUJA siellä täällä... Mutta kyllä ihan näkemisen arvoinen paikka silti. Juuri sopiva viikonloppukohteeksi.

Kun saavuimme Portoon, päätimme lähteä etsimään hostellia. Se ei ollutkaan kovin helppoa, sillä hostel-kylttejä ei näkynyt sitten missään! Päädyimme kysymään neuvoa matkailutoimistosta, ja päädyimme lopulta WINE HOSTEL-nimiseen paikkaan joka tuntui melkein enemmän hotellilta kuin hostellilta :D Koko sisustus oli portviini-aiheista, koko hostelli oli tosi siisti.. Hauskaa siellä oli se että kaikki sisutustarvikkeet, keittiövälineet ja huonekalut sunmuut olivat ikeasta :D

Facilities

• Breakfast Included
• Airport Pick Up
• Luggage Storage
• Telephone/Fax Facilities
• 24 hour reception
• Travel Desk/Travel Info
• Internet Access
• Towels
• Common Room
• Web access in lobby
• WiFi in lobby
• Linen Included
• Security Lockers
• Guest Kitchen
• WiFi in room
• Bicycle Hire

Hostellin porraskäytävä ja katto

Koska portviini on kotoisin Portosta, oli meidän luonnollisesti mentävä tutustumaan viinikellariin. Opastettu kierros Cálem-kellarissa maksoi muistaakseni 4€ ja hintaan sisältyi viininmaistelua.

Hostellimme vierestä meni tälläinen ihana vanhanaikainen raitiovaunu!

Selittäisikö joku tämän kukkopilli-asian minulle? Miksi näitä oli joka paikassa myytävän, miksi näiden kuvia oli kaikkialla, mikä ihmeen juttu tämä on? Onko vain Portossa vai koko Portugalissa?

Kuulemma maailman kaunein kirjakauppa.. Täältä on saanut inspiraationsa mm. Harry Potterin kirjoittaja!  Livraria Lello.

Dom Luís Bridge

Madrid

Hei! Tajusin, etten koskaan sitten kirjoittanut Espanjan vierailustani enempää. Ehkä nyt olisi korkea aika ettei ihan pääse unohtumaan että mitä siellä tuli tehtyä! Koska kuvat kertovat enemmän kuin sanat on tämä postaus aikalailla kuvapainotteinen.


Madridissa yövyimme matkaseurani kanssa siskoni asunnossa, joka sijaitsi aivan kaupungin keskustassa, aivan Plaza de Españan ja Plaza del Solin tuntumassa. Tutustuimme Madridiin pääasiassa kävellen, sillä tukikohdan keskeisen sijainnin takia meidän ei ollut mitenkään mahdotonta siirtyä paikasta toiseen jalkaisin. Eikä meillä ollut kiire, oli mukavaa kun ei tarvinnut ajanpuutteen vuoksi juosta pää kolmantena jalkana nähtävyydestä toiseen vaan oli aikaa tutustua kunnolla niihin missä kävimme, katsella ympärilleen ja aistia ihanaa Madridia.

Näkymä siskoni asunnon ikkunasta. Ei enempää eikä vähempää kuin Palacio Real, ja asunnon vuokra paljon pienempi kuin minulla Porvoossa! Todellinen helmi.

Emme olleet erityisemmin suunnitelleet etukäteen mitä haluaisimme Madridissa tehdä ja annoimme paikan päällä siskoni näyttää meille palan parasta Madridia ja annoimme jalkojen kuljettaa. Tämä matka oli ennenkaikkea LOMA sanan kaikissa merkityksissä - hyvin rentouttava, rauhallinen (mutta silti hyvin villi ja eloisa) ja ihana. Meille jäi todella hyvät muistot Madridista ja suunnittelemmekin mahdollisesti palaavamme sinne syyslomalla.

Yleensä reissussa pyrin välttämään McDonaldseja sekä muita Suomestakin löytyviä ketjuja. Nyt kun kuitenkin vietimme reissun päällä (jopa huikeat...) kolme viikkoa, oli meillä varaa olla pariin otteeseen laiskoja ja hakea tutut BigMacit mukaamme ja istua Plaza del Solin suihkulähteelle niitä mussuttamaan. Espanjan espanjaa puhuville huulille nämä ohjeet eivät välttämättä aiheuta erityisiä hymynkareita mutta mitenkäs Meksikolaiset? Instrucciones: Coger la pajita, llevar a la boca y disfrutar....

Ihanat perunat! Rakastuin suuresti tällaiseen Patatas Bravas-annokseen joka sisältää paistettuja perunoita sekä tulista tomaattimajoneesikastiketta. Ja hinta jotain pari euroa turistisyömälöitä lukuunottamatta!

Minä rakastuin Madridin rakannuksiin. Niihin pieniin parvekkeisiin!! Olen kuvannut aivan todella monta parveketta ja kävelin monesti katse kohti taivasta bongaillen parveikkeita saaden samalla itselleni niskat kipeiksi. Kunpa minulla olisi joskus tuollainen parveke!

Espanjankielessä sana VINO saa mm. merkityksen "(hän) tuli" sekä luonnollisestikin VIINI. Tässä eräästä pienestä tapas-baarista bongaamassani laatassa lukee vapaasti suomennettuna seuraavaa: "SE JOKA TÄHÄN MAAILMAAN TULI (El que a este mundo vino), EIKÄ JUONUT VIINIÄ (y no bebió vino), NIIN MIKSI VI*USSA HÄN TULI (a qué coño vino)?" Olen huono kääntämään mutta eiköhän tuosta idea tullut selväksi :D Sanaleikki.

Palacio Realin sisäpiha. Aivan mahtava paikka, suosittelen piipahtamaan! Keskiviikkoisin ilmainen, mutta luultavasti silloin aika tupaten täynnä joten mekin valitsimme vierailuajankohdaksi arkipäiväisen aamupäivän. Hyvä valinta! Opiskelijakorttia heilauttamalla sai alennusta ja pääsylippu maksoi muistaakseni 3,5€.

En voi kylliksi korostaa kuinka paljon rakastan JUURI TUON NÄKÖISIÄ TALOJA. Täydellinen.

Reina Sofia-museossa oli kuvaaminen muuten sallittua, mutta tämän Picasson kuuluisimman teoksen (Guernica) kuvaaminen oli ehdottomasti kielletty ja kiellon toteutumista oli vartioimassa useita vartijoita. Sainpa silti kuvan otettua, samoin kuin ne sata tuhatta muuta jotka kameransa kanssa siinä heiluivat vartijoiden vähät välittäessä. Reina Sofia on valtava museo ja sinne on ilmainen sisäänpääsy iltaisin pari tuntia ennen sulkemisaikaa (19-21) mutta kahdessa tunnissa sitä ei kyllä kokonaan kierretä. Omat suosikkini olivat luonnollisesti Picasson ohella Salvador Dali sekä Joan Miró.

Madridissa viini oli halpaa! Eläköön botellón! Botellonia kuvaillaan wikipediassa seuraavasti: "Botellón on Espanjassa 1900-luvun lopulla syntynyt nuorison tapa kerääntyä juomaan suuria määriä alkoholia julkisille paikoille" mutta tuttavallisemmin sitä voisi kai kutsua ihan reilusti pussikaljoitteluksi :D

Minä pidin kovasti espanjalaisesta Menu Del Día-systeemistä. Idea on päivittäin vaihtuva (lounas-)ruokalista, joka koostuu kahdesta osiosta (Menu 1 ja Menu 2). Molemmista osioista saa valita yhden ruokalajin, ja kauppaan kuuluu juoma (limsa, vesi, viini tai olut), leipä sekä jälkiruoka/kahvi. Hinta pahimpien turistialueiden läheisyydestä riippuen 7-15€. Useimmiten 10€. Täydellistä!

El Rastro-markkinat. HIRVEÄ RYYSIS. Mutta ihana ja näkemisen arvoinen. Suosituimmilla kojuilla joutuu helposti tappelemaan kauppiaan huomiosta eikä espanjankielentaito todellakaan ole pahitteeksi :D Rastron markkinat järjestetään joka sunnuntai.

Plaza del Solilla istuskellessa ohi kulkee jos jonkinnäköistä porukkaa.....

Puerta de Alcalá - espanjalainen riemukaari Parque del Retiron vieressä  Plaza de Independencialla. Hieno!

Ja sitten itse Retiro, joka oli ennen kuninkaallisten huvialue ja kesänviettopaikka.  Alueella sijaitsee mm. tekojärvi sekä kuvassa taustalla näkyvä Palacio de Cristal.

Tämä on se tekojärvi.

Mariacheja Parque del Retirossa. Tämä Meksikoon sydämensä unohtanut bloggari joutui kuuntelemaan esitystä aurinkolasit nenällään kun liikuttui kyyneliin mariachien laulauessa mm. kappaleita "México lindo y querido" sekä "Canta y no llores".

Madridin plussat:

+ Ilmasto

+ Ruoka

+ Nähtävyydet

+ Arkkitehtuuri

+ Metroverkosto

+ Siisteys (kadut pestään joka yö ja roskat kerätään... Paljon siistimpää kuin Suomessa)

+ Hinnat (vaikka Madrid onkin Espanjan pääkaupunki sekä myös ilmeisesti Espanjan kallein tai ainakin yksi kalleimmista kaupungeista ei se silti ollut mitenkään ERITYISEN kallis. Sopiva.)

+ Kaupat

+ Iltamenot (tähän SYDÄN!!)

+ Turvallisuus (terveellä järjellä varustettu vaaleahiuksinen suomalaistyttö saa kävellä rauhassa Madridin kaduilla klo 4 aamuyöllä - yksin)

Madridin miinukset:

- Yleisesti huono taso englanninkielessä, ei ärsyttänyt niinkään minua itseäni mutta espanjankielentaidotonta matkaseuraani kovastikin.

- Ihmiset silloin tällöin ylimielisiä ja/tai epäkohteliaita

Madrid on minusta kaupunki joka sopii hyvin sekä (pitkän)viikonlopun lomakohteeksi että useamman viikon oleskelupaikaksi. Nähtävää riittää vaikka millä mitalla mutta lyhyiden välimatkojen sekä erinomaisen kattavan metroverkoston avulla päänähtävyydet pystynee katsastamaan lyhyessäkin ajassa. Ihana kaunis kaupunki!

Loppukevennys:

HUUTONAURUA.

Ja äiti ymmärtää, niinkuin äidit aina lopulta ymmärtävät

"Kerron, - selitän, miten aion järjestää raha-asiani, mitä reittiä aion matkustaa. Ymmärräthän, minun täytyy päästä pois, päästä vapautumaan kaikesta pohjalastista, - päästä elämään väkevää, intensiivistä elämää. Ja äiti ymmärtää, niinkuin äidit aina lopulta ymmärtävät - vaistonsa avulla. Me molemmat itkemme aivan hiukan - väsymyksestä. On taas niin hyvä olla. Hyvää yötä, äiti."

Missio!

Kuinka ihana. Tuon ylläolevan lainauksen löysin jostain aiemmasta postauksestani vuodelta 2008. Pätkä on Mika Waltarin Yksinäisen miehen juna-kirjasta joka on yksi parhaista kirjoista joita olen koskaan lukenut. Samasta kirjasta on myös lainaukset tuossa oikealla sivupalkissa. Tunnen jonkinlaista samankaltaisuutta kirjan päähenkilön kanssa. Hihi!

Tästä alueesta haaveilen!

Matkakuumeeni on hirvittävä. Ja pahinta on, että ruokin sitä jatkuvasti surffailemalla lentoyhtiöiden sivuilla, lukemalla reissublogeja, selailemalla pallontallaajat-keskustelufoorumia, katsellen kuvia matkoilta ja minulla on myös ollut nyt jo monta viikkoa tässä pöydällä vieressäni milloin mistäkin kohtaa avattu karttakirja!! Ääh!

Etelä-Amerikan kutsu!

Äiti on useaan otteeseen jo uhannut takavarikoida passini, mm. sen jälkeen kun töllistelin sikainfluenssaa hänen mielestään aivan liian läheltä eli satuin olemaan juuri Meksikossa kun koko H1N1-homma lähti liikkeelle! Ja sekin oli hänestä kamalaa kun jäin jumiin Marokkoon ja matkustin taksilla aavikon halki Tangeriin :D Äiti myös pudisteli vähän päätään kun kerroin mitä olen suunnitellut ensikesän varalle ;) Mutta kyllä äiti ymmärtää, niinkuin äidit aina lopulta ymmärtävät, vaistonsa avulla! ♥

Meksikossa 2009!

Blogikateus

Kärsin blogikateudesta! Olisipa minullakin noin paljon lukijoita, olisipa minullakin noin paljon blogiystäviä, olisimpa minäkin noin hyvä kirjoittamaan, uskaltaisimpa minäkin olla blogissani noin rehellinen, osaisimpa minäkin pukea ajatukseni sanoiksi noin, kumpa minäkin saisin noin paljon kommentteja. Olisipa minullakin jotain mielenkiintoista sanottavaa...

No, minkäs sille mahtaa :) Jokainen tyylillään, ja onhan minullakin blogien kautta saatuja ystäviä ja tuttuja, muutama vakkarilukija ja muutama usein kommentoiva myöskin. Kiitos kaikille jotka jaksatte tätä la vida locaa seurata!

Minulla on ollut viimeaikoina tosi tukalaa täällä pikkuisessa kerrostaloyksiössäni kivitalon viidennessä kerroksessa! Ei parveketta, aurinko paistaa päivän kuumimmat hetket suoraan kahdesta isosta ikkunasta sisään... No, ei voi kyllä valittaa kun tätä lämpöä ei kauaa Suomessa kestä! Kyllä minä tästä pidän sata kertaa enemmän kuin siitä kun on pakkasta ja kylmää :) Ja jos suljen silmät niin voin kuvitella olevani Meksikossa ;)

Ja Meksikoa minä olen paljon tässä ajatellutkin! Voi kuinka kaipaankaan sinne takaisin! Itseasiassa minä kaipaan ihan kaikkialle paitsi tänne missä nyt olen. Levottomat jalat ja levoton mieli, olisimpa rikas niin voisin vain ikuisesti matkustaa vailla murheita ja velvollisuuksia! Kulkea reppu selässä ympäri maailmaa ja tavata uusia ihmisiä, olla jossakin aina niin kauan kunnes alkaisi kyllästyttää ja vaihtaa sitten paikkaa. Ah kuinka ihana ajatus!

Ja toisaalta, mikäs minua estää? Sen verran minussa nyt kuitenkin on vastuuntuntoa ja tylsyyttä että vaikka väkisin käyn kouluni loppuun (joka ei kyllä toisaalta mitään pakkopullaakaan ole koska ala on minulle juuri Se Oikea mutta kuitenkin!) ja vasta sitten alan katsella matkoja maailman ääriin! Sitä ennen voin toki tehdä pienempiä pyrähdyksiä ihan vain harjoituksen vuoksi ;)

En uskalla kertoa ensikesän suunnitelmistani täällä, koska pelkään että jos kirjoitan niistä julkisesti niin ne eivät sitten koskaan toteudu. Ehkä sitten kun tiedän paremmin saanko kerättyä kasaan tarvittavan määrän rahaa ja aikaa?

no quqquluuruu

Pitääkö minun tutkituttaa kilpirauhaseni, josko sieltä löytyisi syy siihen että olen ihan jatkuvasti väsynyt? Hyvin rasittavaa, kun ei jaksa tehdä MITÄÄN muuta kuin vain nukkua nukkua nukkua eikä huvita tehdä mitään tai aloittaa mitään. Tässä on koitettu D-vitamiinit, kofeiinitabletit, kahvit, pidemmät yöunet, lyhyemmät yöunet, päiväunet, kylmät suihkut, liikunta sunmuut vippaskonstit ja aina vain väsyttää. Ja tätä on jatkunut jo monta vuotta!

Kaipaan Madridia. Sitä vapaamielisyyttä ja suvaitsevaa maailmaa, kaupunkia missä mikään ei ole noloa ja ihmiset ovat tottuneet näkemään niin paljon erilaisia ja eritaustaisia ihmisiä etteivät jaksa enää hämmästyä mistään saatika osoitella sormella ja kiljua. Minä kävelin Plaza Mayorin lähettyviltä ostamissani hippihousuissa tässä taloyhtiön pihalla niin n. 10-14-vuotiaat pikkutytöt ensin hiljentyivät ja sitten mentyäni tyrskivät ja tuijottivat avoimesti nauraen housujani. Haloo! Mitä outoa. :D

Madrid oli niin ihana. Vähän kuin eurooppalainen latinoamerikka. Ja niin turvallista! Meksikossa en saanut koskaan ottaa yöllä taksia yksin saati kävellä itsekseni. Madridissa ei koskaan tarvinnut tuntea itseään uhatuksi klo 4 aamuyöllä yksin kotia kohti talsiessa. Ja kyseessä kuitenkin miljoonakaupunki...

No, ehkä palaan sinne syksyllä käymään. Tai sitten en. Minulla on suuruudenhullut suunnitelmat vuoden 2011 kesälle, ja täytyy säästää rahaa sinne jotta voisin tehdä suunnitelmieni toteuttamisesta mahdollista! Pfiu.

Marokko // المملكة المغربية‎

Kaikki tietävät jotain Espanjasta ja Portugalista, joten kirjoitan ensiksi vähän tuntemattomammasta matkakohteestani, MAROKOSTA johon olen hyvin ihastunut ja jonne toivon pian palaavani vähän pidemmäksi aikaa tarkempaa tutkiskelua varten.

Lensimme Marrakechiin Madridista easyjetillä tarkoituksenamme viettää Marokossa seuraavat 7 päivää. Ainakin omat odotukseni olivat hyvin ristiriitaiset: olin todella innoissani, sillä enhän ollut koskaan ennen ollut tekemisissä arabien kanssa ja olin kuullut vain stereotypioituja neuvoja ja ennakkoluuloisia rättipää-kommentteja enkä tiennyt mitä tuleman piti. Toisaalta taas olin kauhuissani - mielessäni pyöri ajatuksia taskuvarkaista, liian innokkaasti vaaleita tyttöjä ihailevista miehistä sekä naista alistavasta kulttuurista. Vaikka lähdinkin matkaan positiivisin ennakkoasentein, yllätyin siitä huolimatta erittäin positiivisesti Marokon viehättävyydestä, värikkyydestä, jännittävyydestä ja ennenkaikkea ystävällisyydestä.

Marrakech on hyvin hektinen ja kiireinen kaupunki - keskusaukio ja sokkeloiset kadut on jatkuvasti täynnä ihmisiä, tungosta, katukauppiaita, mopoja ja moottoripyöriä, aaseja, meteliä, rukoushuutoja sekä käärmeenlumoajia. Rentoutuminen Marrakechissä voi olla haasteellista, mutta kaupunki on kaikesta huolimatta näkemisen arvoinen. Marrakechilaisilla on myös melko korkea toleranssi turistien suhteen, ja he suvaitsevat paljon enemmän turistien ajattelemattomuutta (esimerkiksi pukeutumisen suhteen!) kuin syrjäisemmillä seuduilla asuvat Marokkolaiset. Todettakoon Marrakechissä kuin muuallakin pätevä nyrkkisääntö ainakin usein pitäväksi: kun kunnioitat, myös sinua kunnioitetaan. Siis: naisilta olkapäät ja hartiat peittoon eikä mitään alle polven pituisia hameita/shortseja/mitä lie! Mitään huiveja ja huntuja ei tietenkään tarvitse ryhtyä käyttämään mutta on silti mielestäni tärkeää ottaa huomioon paikallinen uskonto ja sen normit vaikkei niitä itse allekirjoittaisikaan. Oli hyvin ärsyttävää nähdä turisteja tuubitopeissaan ja minishortseissaan - se tuntui minusta niin kamalan piittaamattomalta! Eikö voisi kuitenkin sen verran perehtyä kohdemaansa kulttuuriin että ainakin tietää että mitkä asiat ovat ehdottomia EI:tä? No juu.

Marokkolainen ruoka oli aivan taivaalllista! Yksinkertainen couscous sai aivan uusia ulottuvuuksia marokkolaisen kokin kosketuksesta. Myös kaikkialla tarjoiltu marokkolainen tee oli ihanaa ja erosi hyvin paljon siitä millaisena ainakin itse olin tottunut teeni juomaan. Aivan mahtavaa!

Marrakechistä päätimme lähteä kolmen päivän retkelle, joka huipentuisi Saharan autiomaassa vietettyyn yöhön hiekkadyyneillä. Matka oli todellakin tekemisen arvoinen, eikä edes yltiökallis. Lähtöhinta retkelle oli 950 dirhamia, mutta saimme tingittyä sen 800 dirhamiin. (10 dirhamia = n. 1€) Hinta sisälsi yhden yön hotellimajoituksen, aamiaiset ja illalliset, kameliratsastuksen Saharan hiekkadyyneillä sekä pääsyn erilaisiin kohteisiin matkan varrella. Voin suositella tällaista matkaa kenelle tahansa, poislukien tietysti ne hienohelmat joille on ongelma matkustaa paahtavan kuumassa autiomaassa pikkubussissa jossa ei ole ilmastointia, vailla tietoa suihkumahdollisuuksista, nukkua hiekassa jne. ;)

Meille sattui autiomaamatkallemme todella mukava ryhmä: 3 saksalaista, 3 japanilaista, 2 brasilialaista sekä me 3 suomalaista. Kaikki matkustajat olivat nuoria ja seikkailunhaluisia ihmisiä ja meille ehti kolmessa päivässä syntyä oikein hauska ryhmähenki ja omat inside-vitsimme. Muito obrigado!

Ja se Sahara!!! Matkustimme hiekka-autiomaan reunalle pikkubussilla ja jatkoimme matkaa aavikolle kameleilla. Perillä "leiriydyimme" ja kiipesimme dyynille katselemaan kuinka aurinko laskee horisonttiin, ajattelin että TÄMÄ ON AFRIKKA. Auringon laskettua käännyimme ympäri ja katselimme kun kuu nousi horisontista suurena ja oranssina! Jos olisimme jaksaneet valvoa aamuun asti niin olisimme nähneet vielä auringonnousunkin dyyniltä. Luovutimme kuitenkin joskus aamuyön tunteina ja painuimme nukkumaan paljaan tähtitaivaan alle! Ehdimme nukkua kaksi tuntia kunnes berberimies herätti meidät rumpusoitolla.

Paikallinen väestö oli hyvin vaihtelevaa - oli inhottavia äijiä, ihania ihmisiä, ystävällisiä kasvoja sekä häikäilemättömiä valehtelijoita ja huijareita. Siis aivan kaikkea. Monet ihmiset (tai siis USEIMMAT) ihmiset neuvovat jotakin etsiville turisteille tahallaan väärän reitin elleivät nämä suostu ottamaan ko. henkilöä oppaaksi ja maksamaan siitä sopivaa hintaa. Kauppiaat pyrkivät myös hyötymään turistien rahoista ja tinkimistaitojen puutteesta mahdollisimman paljon, ja saattavat huijata hyväuskoista ihmistä rankalla kädellä. Toisaalta taas ne ihmishelmet joihin törmäsimme olivat silkkaa rakkautta! Niin ystävällisiä ja hyväsydämisiä ihmisiä. Niin kilttejä ja avuliaita. Yksikin maustekauppias esitteli meille ylpeänä koko kauppansa sisällön ja kertoi paikallisista erikoisuuksista ja oli selvää että mausteet olivat hänelle suuri intohimo ja hän nautti kun sai kertoa niistä meille, aidosti kiinnostuneille turisteille.

Oletettu paluumatkamme  Madridiin päättyi karusti kun huomasimme lentokentällä lentomme olevan peruttu! Easyjet totesi meille tylysti, että mitään korvauksia olisi sitten turha hakea, lennon peruuttamisen syytä ei kerrota ja että on oma ongelmamme päästä takaisin Espanjaan ellei seuraava lento joskus hamassa tulevaisuudessa eli seuraavan viikon puolella sopisi kuvioihin. Niimpä päätimme lähteä seikkailemaan, ja otimme taksin Marrakech-Tanger välille eli 680km!! Koko lysti kustansi n. 40€ per nenä joten ei mikään liian kallis taksimatkaksi. Suomessa ei tuohon hintaan pääse edes Haminasta Kotkaan (26km). Tangerista hyppäsimme lautalle joka kuljetti meidän Gibraltarin salmen ylitse Espanjan Tarifaan, josta pääsimme yöksi Algecirasiin. Algecirasista lähdimme seuraavana aamuna kohti Madridia ja lopulta matkamme kesti oletetun 1h 45min sijasta yhteensä 36 tuntia! En koskaan enää lennä easyjetillä, mutta kiitos silti heille tämän mielenkiintoisen seikkailun aikaansaamisesta....

Lisää kuvia nähtävissä täällä!

Tässä vielä youtubesta löytämäni videopätkä Marrakechin keskusaukiolta eli Djemaa El-Fnalta! Video on varmaankin kuvattu melko aamusta, kun ihmisiä on liikkeellä niin vähän mutta parasta minusta tuossa videossa on se, että siitä voi kuulla millaista meteliä Marrakechissa on läpi yön ja päivän.. Ihanaa!