Sivu on muuttanut uuteen osoitteeseen

La Vida Loca

18. marraskuuta 2010

Parempi päivä ja innostuneisuus

Oi tänään on jo niin paljon parempi päivä! Vähän tosin yllätyin kun huomasin että lunta sataa oikein kunnolla mutta mitäpä siitä, en ole mikään lumen fani mutta tuohan se vähän valoa maailmaan.

Olen kuluttanut aamun selailemalla HAAGA-HELIAn yhteistyökorkeakoulujen nettisivuja ja miettinyt pääni puhki että minne sitä hakisi. Sen Malesia-idean hylkäsin jo aikoja sitten kun sain tietää että sinne tarvitaan ihan huippuarvosanat... Tammikuussa on haku Euroopan ulkopuolisiin kohteisiin ja helmikuussa Euroopan kohteisiin. Varmaankin teen niin että haen ensin ulkopuolisiin kohteisiin asenteella "jos vaikka onnistaisi" ja sitten haen uudestaan Euroopan kohteisiin jos ei ulkopuolella tärppää.

Olen nyt miettinyt... Euroopan ulkopuolisista vaihtoedoista minua kiinnostavat ainakin seuraavat:

Universidad del Este, José A. (Tony) Santana International School of Hospitality and Culinary Arts, Puerto Rico

Universidad Argentina de la Empresa, Argentiina
- Argentiina ei ole erityisesti koskaan kiinnostanut minua, mutta siihen on tullut pientä muutosta viimeaikoina kun olen lukenut Argentiinassa seikkailevien ihmisten blogeja. Varmasti hieno maa.

Universidad Contemporanea, México (Querétaro)
- En ole suuri Querétaron fani. Jos menisin Meksikoon niin mieluiten olisin toki rannikolla. Ja mitä lähempänä Coatzaa niin tottakai aina parempi.
- Myös turvallisuustilanne mietityttää, menisinkö sittenkin mieluummin jonnekin jossa ei tarvitsisi edes ajatella sellaisia asioita kuten kidnappaukset, ampumavälikohtaukset, aseelliset ryöstöt, huumesodat.... Vaikka toisaalta myös tiedostan sen että kuolema voi koittaa vaikka kotiovella ja pelko on sinänsä turhaa. Mutta ymmärsitte kai pointin, että mieluummin ehkä joku stressitön ympäristö.


Ja sitten niistä Euroopan sisäisistä...


Universidad Rey Juan Carlos, Espanja (Madrid)
- Tämän matkailukampus on tunnin metromatkan päässä keskustasta, joten voi olla ettei oikein sen takia houkuttele


Universidad de Barcelona, Espanja
- Käsittääkseni saattaa käydä joskus niin että kurssit ovatkin katalaaniksi. Että siitä sitten :D

Universidad de Valencia, Espanja
- Valencia ei sinänsä oikein kiinnosta, koska "kaikki menevät sinne"... Mutta kaipa se täytyy ajatella niin että kaikki haluavat sinne siksi että se on hyvä paikka?
Tai sitten ehkä joku belgialainen tai ranskalainen... Meillä on Ranskassa tosi monta yhteistyökoulua mutta en ole niihin vielä oikein perehtynyt.


Mutta täytyy kyllä tunnustaa, että tänään innostuin aika kovasti kun huomasin tuon Puerto Ricolaisen koulun tulleen meille yhdeksi vaihtoehdoksi. Täytyy nyt tutkia sitä enemmän, koska eihän sitä koskaan tiedä että onko siellä edes sopivia kursseja jotka kävisivät yhteen tämän suomalaisen tutkinnon kanssa...

Onko joku ollut jossakin näistä mainitsemistani kouluista vaihdossa/muuten opiskelemassa? Kuulisin mielelläni kokemuksia ja kommentteja.

Tunnisteet: , , , , ,

8. marraskuuta 2010

Videoita ja muistoja parin vuoden takaa


Liikkistää, rakastuttaa, itkettää, nuputtaa, itkettää taas, ikävöittää, nuo ajat olivat ihania, voisinpa palata niihin edes hetkeksi takaisin! Ihanaa että olen elänyt kaiken tuon! Ihanaa että nuo kaikki ihmiset ovat olleet osa elämääni! Yrittäkääs arvata minkämaalaisia ihmisiä videolla esiintyy.

1. Mistä tulee tyttö joka sanoo suomeksi "minä rakastan sinua"?
2. Entä poika joka soittaa kitaraa?
3. Portugalia puhuvat ovat kai niin ilmiselvästi brasilialaisia että turha edes kysyä :D
4. Boca Del Rio-lippispäinen poika "que pedooo!!"?
5. "HEY NO MAMES GGGGGUEYYY DONDE ESTA MI LIBRETAAA?"-poika?
6. Cerveza por favor-paitainen poika?
7. Keltapaitainen tyttö bussin takarivillä?
8. Hänen vieressään istuva tyttö, "Sariiii te amo"
9. Punapaitainen "loulouuu, holaa"-poika (aika ilmiselvä vissiin :D)

Koska on jotenkin niin liikkistä huomata eroja esim. noissa aksenteissa. Brasilialaisilla on aika leimallinen aksentti. Ja käytös. :D

Menen ihan kananlihalle tuossa lopussa kun lauletaan tuota Mexico en la piel-kappaletta yhdessä <3! Ajatuksesta siitä kuinka eri puolilta maailmaa, erilaisista taustoista ja tarinoista tulleet ihmiset kohtasivat toisensa Meksikossa ja rakastuivat, toisiinsa ja Meksikoon. Kuinka hieno onkaan maailma!

Minulla on tällainen vihko.

Tämä vihko on vajaan parin sentin paksuinen tuhti paketti täynnä RAKKAUTTA. Rakkauden sanoja. Joka sivulla. Tämä on yksi kalleimmista aarteistani.
Rakas Marlen. Kiitos näistä kauniista sanoista ja kuvista. Ja kyllä, lupaan sanoa terveisiä kaikille suomen papitoille. Terkkuja vaan!
Rakkautta Suomen ja Ranskan välillä. Marie <3
Nancy Taiwanista. Awwww!
Tässä tuo tuolla videollakin esiintynyt juttu. Koko hommahan lähti siitä kun olimme ravintolassa syömässä, ja listalla oli "MILANESA"-jotain. Ja siitähän ne brasilialaiset sitten saivatkin idean! Mitä tänään on ruoaksi? MILANESA-FILADESA-FINLANDESA! Eläköön kaksoismerkitykset. :D
Voi rakas Jing kuinka kaipaan sinua! Jonain päivänä tupsahdan luoksesi Thaimaahan ja hukutan sinut halauksiin!
Liikkistä!! Google translatorilla aikaansaatu sauomenkielinen teksti. Rakastan sinua sisko suomi! Me siento surullinen! Ihana.



Tämä video on yksi monista läksiäisissäni kuvatuista. Minulle kuvattiin kokonainen melkein puoli tuntia kestävä kooste juhlista mutta valitsin tähän nyt vain kaksi osaa siitä sillä en usko että ketään kiinnostaa katsoa puolta tuntia minua vollottamassa :D !! Tässä kuvassa mun tukka on tuollainen siksi että olin ollut uimassa! Kyseessähän oli siis uima-allasbileet. Ja toi paita, mulle oli teetetty tollainen ja siinä oli kuvat kaikista parhaista kavereistani! Aivan ihana.


Ja sitten totuus! Näin paljon siellä minusta pidettiin ;D;D;DDD !! No ei, siis jos jollekin ei ole tuttu tämä tapa, niin Meksikossahan ensin lauletaan ja sitten puhalletaan kynttilä. Tämän jälkeen joku "keksii" aloittaa huutelun: "mooordiiiiida! mordida! mordida!" Eli haukkaus, haukkaus, haukkaus. Ensimmäinen pala kakkua pitää haukata suoraan siitä reunasta suuhun. Ja vitsikkäinä ihmisiä meksikolaiset sitten tönäisevät haukkaajan naaman sinne kakkuun. Hip hei. :D Muuten meni hyvin mutta tuota valkoista kakkua meni nenään. Siksi haukon tuossa henkeäni kuin kala.

Voi miten rakastankaan Meksikoa!

Tunnisteet: , , , ,

26. lokakuuta 2010

Totally in love with Madrid - osa 1, yleiskatsaus

Koska minulla on ihan hirveästi kirjoitettavaa Madridista, jaan tekstit aihepiireittäin osiin. Tulevat olemaan nimillä "Totally in love with Madrid - osa 1, 2, 3" jne. Videoita minulla on aika vähän, oli tarkoitus kuvata niitä mutta jotenkin se unohtui. Kun kirjoitan baareista ja yöelämästä niin sinne saan ehkä liitettyä kaksi videota :D Kuvia sitten on sitäkin enemmän :)

Kaikille on varmaan jo käynyt selväksi minun suuri rakkauteni Madridia kohtaan. Se sama rakkaus veti minut sinne tällä kertaa kymmeneksi päiväksi jo tutuksi tulleen matkaseuran, sekä kahden muun tutun tytön kanssa. Minä ja matkaseura majoituimme aivan keskustassa sijaitsevassa hostellissa (Hostel One Puerta del Sol), ja kaksi muuta lyhyen matkan päässä Posada de Huertas-nimisessä hostellissa.
Madridin kaksi tärkeintä keskusaukiota ovat Puerta del Sol sekä Plaza Mayor. Itse en juurikaan ymmärrä miksi Plaza Mayoria pidetään niin suuressa arvossa, sillä se on vain suuri suljettu piha-alue jossa on keskellä hevospatsas, ja reunoilla ravintoloita ja putiikkeja. Plazalla toki tapahtuu, on musiikkiesityksiä, taiteilijoita jne. Mutta itse kyllä nostaisin ja nostan Puerta del Solin korkammalle jalustalle. Solilla on kaksi suihkulähdettä, patsaita, aina jotain esityksiä ja ennenkaikkea aina ihmisiä joita on mukava unohtua katselemaan suihkulähteen reunalla istuksien. Plaza Mayorille ei voi mennä vain istuskelemaan.
Tässä Madridiin rakastunut bloggari solilla istumassa suihkulähteellä. Lempipaikkani maailmassa on ehdottomasti Puerta del Sol de Madrid. Piste ja punto.
Koska minä ja matkaseura tunsimme Madridin jo jokseenkin hyvin, ei meillä ollut stressiä nähtävyyksien läpi juoksemisesta vaan saatoimme rauhassa tutustua syvemmin kaikkeen siihen jonka tunsimme jo entuudestaan. Itse rakastan yli kaiken arkkitehtuurin tarkastelua, ja kävelin (kirjoitin näin varmaan viimeksikin Madridin reissun jälkeen) taas niskani kipeiksi katsellessani niitä huikeita taloja ja ihania parvekkeita.
Voiko tätä näkyä muuta kuin rakastaa?
Gran vía, eli ns. Spanish Broadway on Madridin läpi kulkeva pääkatu jonka varrella on paljon kauppoja, ravintoloita, elokuvateattereita, suuria klubeja ja paljon muuta mitä vain voi kuvitella. Gran vía on upea mutta budjettimatkailijan on ehkä kannattavampaa shoppailla vaikka Fuencarral-barriossa. Gran víalta löytyy monen ison kauppaketjun outlet-myymälöitä joista voi löytyä todellisia aarteita. 
Tämä on ehdoton suosikkirakennukseni Madridissa: Edificio Metrópolis joka sijaitsee Gran vían ja Calle de Alcalán välisessä risteyksessä. Goolesta voi katsoa kokonaisvaltaisempia kuvia.
Plaza de Santa Ana, ihan lähellä solia sekä calle de huertasia. Plazalla on paljon ravintoloita, Teatro español sekä tuo  kuvassa näkyvä valkoinen luksushotelli ME Madrid Reina Victoria. Kiva paikka vaikka botellonille :D
Kaikin puolin asiat menivät koko matkan ajan ainakin omalta osaltani hyvin. Yhdeltä kavereistani tosin varastettiin metrossa lompakosta rahaa ja matkaseuralta kadulla laukusta kamera. Kirjoitan siitä rikosilmoitusten tekemisestä ja Madridin taskuvarkauksista enemmän myöhemmin. Lämmintä oli päivisin ihan riittävästi, t-paidalla pärjäsi suurimmaksi osaksi hyvin mutta tuuli oli ajoittain kylmä. Yöllä liikuin itse villakangastakissa, kaulahuivissa sekä lapasissa kun lämpötila laski huimasti. Muut matkalaiset pärjäsivät ihan ok yhdistelmillä hame+sukkahousut mutta itse pidin farkkuja ja palelin silti :D

Mutta. Toivoisin että jos on jotain kysyttävää Madridista tai toiveita siitä mistä kirjoittaisin niin toisitte niitä esille.. Minulla on omia ideoita aika paljon mutta jos on jotain mikä tietä kiinnostaisi ja osaisin kertoa siitä jotain niin tekisin sen mielelläni :)

ps. sivupalkin kyselyssä vastausaikaa vielä 5 päivää!

Tunnisteet: , , ,

13. syyskuuta 2010

Lonely Planet

Tämä postaus on nyt vähän kuin mainos, mutta halaun ajatella sen ennemminkin vinkkinä! :D

Eli siis. Jos joku ei tiedä mitä ovat lonarit eli LP:t eli Lonely Planet-kirjat, niin voin ensiksi kertoa niiden olevan ehkä maailman suosituimpia matkaoppaita reppureissaajien ja budjettimatkailijoiden keskuudessa. Ja nyt niitä kirjoja saa Lonely Planetin nettikaupasta kolme kahden hinnalla! Eli tilattaessa kolme kirjaa saa niistä halvimman ilmaiseksi. Erillisiä postikuluja ei myöskään tarvitse maksaa jos tilauksen arvo ylittää 35€. Ja nuo kirjat ovat oikeasti tosi paljon halvempia tuolla nettikaupassa kuin esim. suomalaisesta kirjakaupasta ostettuna.
    

Minulla oli ennestään Madrid city guide-kirja, ja nyt minulle ovat tulossa postissa Mexico travel guide, South America on a Shoestring sekä Europe on a Shoestring. Jeee! Toisaalta harmittaa, koska olisin halunnut erityisesti Central America on a Shoestringin, mutta ne olivat päässeet tilapäisesti loppumaan. No, toisella kerralla sitten :)

   

Tunnisteet: , , ,

14. elokuuta 2010

Portugalin kuvia

Lensimme Madridista Portugalin Portoon yhdeksi viikonlopuksi Ryanairilla. Lennot taisivat maksaa sen 11€ suuntaansa + toki verot ja check-in-maksut. Ryanairin taso oli juuri sen mukainen kuin mitä tuon hintaiselta lennolta voi odottaa. Mutta mitäpä siitä kun lento oli kuitenkin hyvin lyhyt. Meidän onnemme oli että lento oli puolisen tuntia myöhässä - olimme nimittäin vasta lentokentän turvatarkastuksessa kun boardingin oli määrä loppua ja porttien sulkeutua! Hetkeä aiemmin olimme juosseen reput selässä pitkin Madridin katuja, rynnineet kyynärpäätekniikalla metroon, juosseet taas... Ja tietenkin Ryanairin portti oli aivan toisessa päässä lentokenttää kuin turvatarkastuspiste, joten taas saimme juosta. Ehdimme kuitenkin!


Porto oli hyvin kaunis paikka, kovin idyllinen mutta en kyllä olisi varmaankaan siellä jaksanut yhtä viikonloppua enempää. Vähän ränsistynyttä, melko kurjat illanviettomahdollisuudet, paljon vanhuksia ympäriinsä, SUOMENLIPPUJA siellä täällä... Mutta kyllä ihan näkemisen arvoinen paikka silti. Juuri sopiva viikonloppukohteeksi.



Kun saavuimme Portoon, päätimme lähteä etsimään hostellia. Se ei ollutkaan kovin helppoa, sillä hostel-kylttejä ei näkynyt sitten missään! Päädyimme kysymään neuvoa matkailutoimistosta, ja päädyimme lopulta WINE HOSTEL-nimiseen paikkaan joka tuntui melkein enemmän hotellilta kuin hostellilta :D Koko sisustus oli portviini-aiheista, koko hostelli oli tosi siisti.. Hauskaa siellä oli se että kaikki sisutustarvikkeet, keittiövälineet ja huonekalut sunmuut olivat ikeasta :D

Facilities

  • Breakfast Included
  • Airport Pick Up
  • Luggage Storage
  • Telephone/Fax Facilities
  • 24 hour reception
  • Travel Desk/Travel Info
  • Internet Access
  • Towels
  • Common Room
  • Web access in lobby
  • WiFi in lobby
  • Linen Included
  • Security Lockers
  • Guest Kitchen
  • WiFi in room
  • Bicycle Hire



Hostellin porraskäytävä ja katto

Koska portviini on kotoisin Portosta, oli meidän luonnollisesti mentävä tutustumaan viinikellariin. Opastettu kierros Cálem-kellarissa maksoi muistaakseni 4€ ja hintaan sisältyi viininmaistelua.


Hostellimme vierestä meni tälläinen ihana vanhanaikainen raitiovaunu!
Selittäisikö joku tämän kukkopilli-asian minulle? Miksi näitä oli joka paikassa myytävän, miksi näiden kuvia oli kaikkialla, mikä ihmeen juttu tämä on? Onko vain Portossa vai koko Portugalissa?
Kuulemma maailman kaunein kirjakauppa.. Täältä on saanut inspiraationsa mm. Harry Potterin kirjoittaja!  Livraria Lello.
Dom Luís Bridge

Tunnisteet: , ,

27. heinäkuuta 2010

Her mind is made!

She’s got her ticket, I think she is gonna use it, I think she is going to fly away. No one should try and stop her. Persuade her with their power. She says that her mind is made.
-Tracy Chapman

Tunnisteet:

25. heinäkuuta 2010

Ja äiti ymmärtää, niinkuin äidit aina lopulta ymmärtävät

"Kerron, - selitän, miten aion järjestää raha-asiani, mitä reittiä aion matkustaa. Ymmärräthän, minun täytyy päästä pois, päästä vapautumaan kaikesta pohjalastista, - päästä elämään väkevää, intensiivistä elämää. Ja äiti ymmärtää, niinkuin äidit aina lopulta ymmärtävät - vaistonsa avulla. Me molemmat itkemme aivan hiukan - väsymyksestä. On taas niin hyvä olla. Hyvää yötä, äiti."
Missio!
Kuinka ihana. Tuon ylläolevan lainauksen löysin jostain aiemmasta postauksestani vuodelta 2008. Pätkä on Mika Waltarin Yksinäisen miehen juna-kirjasta joka on yksi parhaista kirjoista joita olen koskaan lukenut. Samasta kirjasta on myös lainaukset tuossa oikealla sivupalkissa. Tunnen jonkinlaista samankaltaisuutta kirjan päähenkilön kanssa. Hihi!

Tästä alueesta haaveilen!
Matkakuumeeni on hirvittävä. Ja pahinta on, että ruokin sitä jatkuvasti surffailemalla lentoyhtiöiden sivuilla, lukemalla reissublogeja, selailemalla pallontallaajat-keskustelufoorumia, katsellen kuvia matkoilta ja minulla on myös ollut nyt jo monta viikkoa tässä pöydällä vieressäni milloin mistäkin kohtaa avattu karttakirja!! Ääh!

Etelä-Amerikan kutsu!
Äiti on useaan otteeseen jo uhannut takavarikoida passini, mm. sen jälkeen kun töllistelin sikainfluenssaa hänen mielestään aivan liian läheltä eli satuin olemaan juuri Meksikossa kun koko H1N1-homma lähti liikkeelle! Ja sekin oli hänestä kamalaa kun jäin jumiin Marokkoon ja matkustin taksilla aavikon halki Tangeriin :D Äiti myös pudisteli vähän päätään kun kerroin mitä olen suunnitellut ensikesän varalle ;) Mutta kyllä äiti ymmärtää, niinkuin äidit aina lopulta ymmärtävät, vaistonsa avulla! ♥

Meksikossa 2009!

Tunnisteet: , , , ,

18. heinäkuuta 2010

Blogikateus

Kärsin blogikateudesta! Olisipa minullakin noin paljon lukijoita, olisipa minullakin noin paljon blogiystäviä, olisimpa minäkin noin hyvä kirjoittamaan, uskaltaisimpa minäkin olla blogissani noin rehellinen, osaisimpa minäkin pukea ajatukseni sanoiksi noin, kumpa minäkin saisin noin paljon kommentteja. Olisipa minullakin jotain mielenkiintoista sanottavaa...

No, minkäs sille mahtaa :) Jokainen tyylillään, ja onhan minullakin blogien kautta saatuja ystäviä ja tuttuja, muutama vakkarilukija ja muutama usein kommentoiva myöskin. Kiitos kaikille jotka jaksatte tätä la vida locaa seurata!

Minulla on ollut viimeaikoina tosi tukalaa täällä pikkuisessa kerrostaloyksiössäni kivitalon viidennessä kerroksessa! Ei parveketta, aurinko paistaa päivän kuumimmat hetket suoraan kahdesta isosta ikkunasta sisään... No, ei voi kyllä valittaa kun tätä lämpöä ei kauaa Suomessa kestä! Kyllä minä tästä pidän sata kertaa enemmän kuin siitä kun on pakkasta ja kylmää :) Ja jos suljen silmät niin voin kuvitella olevani Meksikossa ;)

Ja Meksikoa minä olen paljon tässä ajatellutkin! Voi kuinka kaipaankaan sinne takaisin! Itseasiassa minä kaipaan ihan kaikkialle paitsi tänne missä nyt olen. Levottomat jalat ja levoton mieli, olisimpa rikas niin voisin vain ikuisesti matkustaa vailla murheita ja velvollisuuksia! Kulkea reppu selässä ympäri maailmaa ja tavata uusia ihmisiä, olla jossakin aina niin kauan kunnes alkaisi kyllästyttää ja vaihtaa sitten paikkaa. Ah kuinka ihana ajatus!

Ja toisaalta, mikäs minua estää? Sen verran minussa nyt kuitenkin on vastuuntuntoa ja tylsyyttä että vaikka väkisin käyn kouluni loppuun (joka ei kyllä toisaalta mitään pakkopullaakaan ole koska ala on minulle juuri Se Oikea mutta kuitenkin!) ja vasta sitten alan katsella matkoja maailman ääriin! Sitä ennen voin toki tehdä pienempiä pyrähdyksiä ihan vain harjoituksen vuoksi ;)

En uskalla kertoa ensikesän suunnitelmistani täällä, koska pelkään että jos kirjoitan niistä julkisesti niin ne eivät sitten koskaan toteudu. Ehkä sitten kun tiedän paremmin saanko kerättyä kasaan tarvittavan määrän rahaa ja aikaa?

Tunnisteet: , , ,

25. kesäkuuta 2010

Matka aavikolle...

Haluan vielä kirjoittaa lisää tuosta autiomaamatkastani. Todettakoon että retkihän oli itseasiassa hyvin lyhyt ja nimenomaan suunnattu turisteille - autenttisuus oli paikoitellen vähän niin ja näin. Toisaalta ne kokemukset joita sieltä sain olivat ainutkertaisia ja hyviä huolimatta siitä että välillä tuntui että meitä kohdeltiin kuin karjalaumaa!


Tuollainen matka oli mielestäni hyvä "testi" - jos olisin lähtenyt suoraan viikon retkelle Saharaan niin olisi ollut kurjaa huomata esimerkiksi toisena päivänä ettei se olekaan ollenkaan minun juttuni, tällaisella lyhyellä kokeilulla oli hyvä huomata että kyllä minulle sopisi sellainen pidempikin rupeama aavikolla. Nyt kun se on selvillä, niin ehkä seuraavalla kerralla olen jo mukana kunnon jeeppisafarilla jolla matkataan vähän pidemmälle autiomaahan! Nythän matka kameleilla kesti vain reilun tunnin, eli kovin syvälle autiomaahan emme koskaan päässeet. Kameli myös oli varmasti one of the most uncomfortable things I've been sitting on! Haha!


Matkustelu lisää matkakuumetta! Olen nyt etsiskellyt lentoja elokuulle, ennen koulujen alkua olisi kiva käydä vielä kivalla pikalomalla jossain melko lähellä. TOP-10 -listalla on tällä hetkellä mm. Istanbul, Budapest, Ateena, Podgorica, Sarajevo, Zagreb... Tai sitten jotain akselilla Italia, Ranska, Espanja.. En tiedä, hirveästi en ole halukas lennoista maksamaan joten nähtäväksi jää minne sitä päätyy vai päätyykö mihinkään :). Onko jollakulla jotain kokemuksia em. kohteista? Voiko joku suositella jotain mitä en ehkä ole tullut ajatelleeksi?

Tunnisteet: , ,

21. kesäkuuta 2010

Marokko // المملكة المغربية‎

Kaikki tietävät jotain Espanjasta ja Portugalista, joten kirjoitan ensiksi vähän tuntemattomammasta matkakohteestani, MAROKOSTA johon olen hyvin ihastunut ja jonne toivon pian palaavani vähän pidemmäksi aikaa tarkempaa tutkiskelua varten.

Lensimme Marrakechiin Madridista easyjetillä tarkoituksenamme viettää Marokossa seuraavat 7 päivää. Ainakin omat odotukseni olivat hyvin ristiriitaiset: olin todella innoissani, sillä enhän ollut koskaan ennen ollut tekemisissä arabien kanssa ja olin kuullut vain stereotypioituja neuvoja ja ennakkoluuloisia rättipää-kommentteja enkä tiennyt mitä tuleman piti. Toisaalta taas olin kauhuissani - mielessäni pyöri ajatuksia taskuvarkaista, liian innokkaasti vaaleita tyttöjä ihailevista miehistä sekä naista alistavasta kulttuurista. Vaikka lähdinkin matkaan positiivisin ennakkoasentein, yllätyin siitä huolimatta erittäin positiivisesti Marokon viehättävyydestä, värikkyydestä, jännittävyydestä ja ennenkaikkea ystävällisyydestä.


Marrakech on hyvin hektinen ja kiireinen kaupunki - keskusaukio ja sokkeloiset kadut on jatkuvasti täynnä ihmisiä, tungosta, katukauppiaita, mopoja ja moottoripyöriä, aaseja, meteliä, rukoushuutoja sekä käärmeenlumoajia. Rentoutuminen Marrakechissä voi olla haasteellista, mutta kaupunki on kaikesta huolimatta näkemisen arvoinen. Marrakechilaisilla on myös melko korkea toleranssi turistien suhteen, ja he suvaitsevat paljon enemmän turistien ajattelemattomuutta (esimerkiksi pukeutumisen suhteen!) kuin syrjäisemmillä seuduilla asuvat Marokkolaiset. Todettakoon Marrakechissä kuin muuallakin pätevä nyrkkisääntö ainakin usein pitäväksi: kun kunnioitat, myös sinua kunnioitetaan. Siis: naisilta olkapäät ja hartiat peittoon eikä mitään alle polven pituisia hameita/shortseja/mitä lie! Mitään huiveja ja huntuja ei tietenkään tarvitse ryhtyä käyttämään mutta on silti mielestäni tärkeää ottaa huomioon paikallinen uskonto ja sen normit vaikkei niitä itse allekirjoittaisikaan. Oli hyvin ärsyttävää nähdä turisteja tuubitopeissaan ja minishortseissaan - se tuntui minusta niin kamalan piittaamattomalta! Eikö voisi kuitenkin sen verran perehtyä kohdemaansa kulttuuriin että ainakin tietää että mitkä asiat ovat ehdottomia EI:tä? No juu.


Marokkolainen ruoka oli aivan taivaalllista! Yksinkertainen couscous sai aivan uusia ulottuvuuksia marokkolaisen kokin kosketuksesta. Myös kaikkialla tarjoiltu marokkolainen tee oli ihanaa ja erosi hyvin paljon siitä millaisena ainakin itse olin tottunut teeni juomaan. Aivan mahtavaa!


Marrakechistä päätimme lähteä kolmen päivän retkelle, joka huipentuisi Saharan autiomaassa vietettyyn yöhön hiekkadyyneillä. Matka oli todellakin tekemisen arvoinen, eikä edes yltiökallis. Lähtöhinta retkelle oli 950 dirhamia, mutta saimme tingittyä sen 800 dirhamiin. (10 dirhamia = n. 1€) Hinta sisälsi yhden yön hotellimajoituksen, aamiaiset ja illalliset, kameliratsastuksen Saharan hiekkadyyneillä sekä pääsyn erilaisiin kohteisiin matkan varrella. Voin suositella tällaista matkaa kenelle tahansa, poislukien tietysti ne hienohelmat joille on ongelma matkustaa paahtavan kuumassa autiomaassa pikkubussissa jossa ei ole ilmastointia, vailla tietoa suihkumahdollisuuksista, nukkua hiekassa jne. ;)


Meille sattui autiomaamatkallemme todella mukava ryhmä: 3 saksalaista, 3 japanilaista, 2 brasilialaista sekä me 3 suomalaista. Kaikki matkustajat olivat nuoria ja seikkailunhaluisia ihmisiä ja meille ehti kolmessa päivässä syntyä oikein hauska ryhmähenki ja omat inside-vitsimme. Muito obrigado!


Ja se Sahara!!! Matkustimme hiekka-autiomaan reunalle pikkubussilla ja jatkoimme matkaa aavikolle kameleilla. Perillä "leiriydyimme" ja kiipesimme dyynille katselemaan kuinka aurinko laskee horisonttiin, ajattelin että TÄMÄ ON AFRIKKA. Auringon laskettua käännyimme ympäri ja katselimme kun kuu nousi horisontista suurena ja oranssina! Jos olisimme jaksaneet valvoa aamuun asti niin olisimme nähneet vielä auringonnousunkin dyyniltä. Luovutimme kuitenkin joskus aamuyön tunteina ja painuimme nukkumaan paljaan tähtitaivaan alle! Ehdimme nukkua kaksi tuntia kunnes berberimies herätti meidät rumpusoitolla.


Paikallinen väestö oli hyvin vaihtelevaa - oli inhottavia äijiä, ihania ihmisiä, ystävällisiä kasvoja sekä häikäilemättömiä valehtelijoita ja huijareita. Siis aivan kaikkea. Monet ihmiset (tai siis USEIMMAT) ihmiset neuvovat jotakin etsiville turisteille tahallaan väärän reitin elleivät nämä suostu ottamaan ko. henkilöä oppaaksi ja maksamaan siitä sopivaa hintaa. Kauppiaat pyrkivät myös hyötymään turistien rahoista ja tinkimistaitojen puutteesta mahdollisimman paljon, ja saattavat huijata hyväuskoista ihmistä rankalla kädellä. Toisaalta taas ne ihmishelmet joihin törmäsimme olivat silkkaa rakkautta! Niin ystävällisiä ja hyväsydämisiä ihmisiä. Niin kilttejä ja avuliaita. Yksikin maustekauppias esitteli meille ylpeänä koko kauppansa sisällön ja kertoi paikallisista erikoisuuksista ja oli selvää että mausteet olivat hänelle suuri intohimo ja hän nautti kun sai kertoa niistä meille, aidosti kiinnostuneille turisteille.


Oletettu paluumatkamme  Madridiin päättyi karusti kun huomasimme lentokentällä lentomme olevan peruttu! Easyjet totesi meille tylysti, että mitään korvauksia olisi sitten turha hakea, lennon peruuttamisen syytä ei kerrota ja että on oma ongelmamme päästä takaisin Espanjaan ellei seuraava lento joskus hamassa tulevaisuudessa eli seuraavan viikon puolella sopisi kuvioihin. Niimpä päätimme lähteä seikkailemaan, ja otimme taksin Marrakech-Tanger välille eli 680km!! Koko lysti kustansi n. 40€ per nenä joten ei mikään liian kallis taksimatkaksi. Suomessa ei tuohon hintaan pääse edes Haminasta Kotkaan (26km). Tangerista hyppäsimme lautalle joka kuljetti meidän Gibraltarin salmen ylitse Espanjan Tarifaan, josta pääsimme yöksi Algecirasiin. Algecirasista lähdimme seuraavana aamuna kohti Madridia ja lopulta matkamme kesti oletetun 1h 45min sijasta yhteensä 36 tuntia! En koskaan enää lennä easyjetillä, mutta kiitos silti heille tämän mielenkiintoisen seikkailun aikaansaamisesta....


Lisää kuvia nähtävissä täällä!

Tässä vielä youtubesta löytämäni videopätkä Marrakechin keskusaukiolta eli Djemaa El-Fnalta! Video on varmaankin kuvattu melko aamusta, kun ihmisiä on liikkeellä niin vähän mutta parasta minusta tuossa videossa on se, että siitä voi kuulla millaista meteliä Marrakechissa on läpi yön ja päivän.. Ihanaa!

Tunnisteet: , , , ,