Sivu on muuttanut uuteen osoitteeseen

冬来たりなば春遠からじ - "Jos talvi tulee, kevät ei ole kaukana"

17. marraskuuta 2010

冬来たりなば春遠からじ - "Jos talvi tulee, kevät ei ole kaukana"

Huokaus. Tämä päivä on ollut niin kamala. En ala erikseen luettelemaan vastoinkäymisiä joita tänään on tullut vastaan mutta todettakoon vain että väsyttää rankasti ja ärsyttää että joudun mm. soittelemaan ympäriinsä saadakseni asioita sumplittua. Ja inhoan puhelimessa puhumista kaikissa muodoissaan, varsinkin jos joudun soittelemaan johonkin virallisempaan paikkaan kuten esim. pankkiin. Päälle vielä miljoona tenttiä ja raporttia, paukkuvat deadlinet, koulunkäynnin mielekkyyden totaalinen puute (oi kyllä, olen se sama joka puoli vuotta sitten oli onnellinen siitä miten oli löytänyt oman alansa!!), uusintatentit, aivan satavarmasti hylsyksi menevä markkinoinnin tentti perjantaina, työvuoro sunnuntaina vaikka minun piti mennä Haminaan juhlimaan mummin 80v-syntymäpäiviä... Kaksinaamaiset ihmiset, negatiivinen energia, yleinen ilkeys ja juoruilu, PAHAT ihmiset, tietämättömyys, kylmyys, pimeys, ikävä ja kaipuu erinäisiin paikkoihin...

Anteeksi että negistelen täällä mutta miksenpä saisi täällä blogissa ilmaista sitä että välillä näitä huonoja päiviä vaan on, jopa minulla vaikka olen normaalisti melko yleispositiivinen ihminen. No, varmasti se aurinko jo huomenna paistaa. Ja jaksan soittaa sinne pankkiin. Ja niihin muihin paikkoihin.

Tällaisina päivinä täytyy kuunnella piristävää musiikkia joka tekee välittömästi paremmalle tuulelle! Tässä muutama esimerkki piristävistä kappaleista.



Tämä on jotenkin niin liikuttava! You make me feel like I'm the only girl in the world <3



Tätä kuuntelen nykyään aina kun tunnen itseni jollain tavalla huonoksi. Olen painiskellut itsetunto-ongelmien parissa viimeaikoina kovastikin ja tämä on ollut ahkerassa kuuntelussa. Kumpa sitä vain uskoisi ettei tarvitse olla mikään super-ihminen jotta voisi olla jollekin rakas tai tärkeä. Ja että minä olen tällaisenakin varmaan ihan hyvä. Vaikea juttu.



Life is short, so learn from your mistakes, and stand behind the choices that you make. Face each day with both eyes open wide, and try to give, don't keep it all inside.. <3 Tämä ei ehkä ole sieltä piristävimmästä päästä mutta lyriikat ovat jotenkin kovin kannustavat.

Tunnisteet: , , ,

7 kommenttia:

Blogger Lady Laetitia kirjoitti...

Joskus tulee vaan niitä päiviä, jolloin kaikki mahdollinen menee pieleen, ja kaikki pikku asiatkin ärsyttävät.On samat ongelmat mullakin.. Viime aikoina oon katsonut monia leffoja, joissa ollaan Italiassa, ja sitten olen miettinyt, että miksi mä olen täällä, enkä Italiassa, missä kaikki olis niin paljon paremmin (luultavasti). Mua nauratti jonkin veran tuo sun markkinointitentti, juuri samoja asioita itsekin oon lukenut ja tiedän kaiken juuri noista :)Mä vihaan tätä pimeyttä, ei tee mieli tehdä mitään, kun jo neljältä liikkuessa tuntuu siltä kuin olisi keskiyöllä liikenteessä?
Miksi yhtäkkiä ei tunnu koulu enää mielekkäältä?
Tuo on muuten hyvä kappale, Rihannalla on monia hyviä kappaleita :)

17. marraskuuta 2010 klo 21.08  
Blogger Sari kirjoitti...

Se mielekkyyden puute johtuu ihan vaan siitä että on niin kurjia aineita opiskeltavana. Markkinointia, matikkaa, taulukkolaskentaa, liiketoimintaosaamista, yhteiskuntatietoutta, RUOTSIA, kurjia tutoriaaleja joissa tehtävänä on luoda joku fiktiivinen maaseutumatkailuyritys ryhmän kanssa ja se on maailman kurjinta.. Sitten meillä on raportteja iaheista jotka eivät kiinnosta ja voi yök millaista pakkopullaa on tutkia asiaa josta ei tunnu saavan mitään irti. Toivon hartaasti että kevätlukukaudella tulee sellaisiakin asioita joita jaksaa opiskella. Tällä lukukaudella ainoa jossa olen pärjännyt ja josta olen tykännyt on ranskan kieli... :(

17. marraskuuta 2010 klo 21.13  
Blogger ratón kirjoitti...

Tsemppiä, huonot päivät on keljuja...

Ja muuten, täydelliset superihmiset on todella tylsiä :D ei kukaan halua loputtomiin olla täydellisen superihmisen kanssa, koska silloin kokee itsensä aivan nollaksi. Sitä paitsi sinä olet omana itsenäsi jollekin se täydellinen :).

17. marraskuuta 2010 klo 21.14  
Blogger Ioanna kirjoitti...

Oh, I feel you! Kiirettä pitää, koulu- ja työjutut kaatuu niskaan täälläkin, motivaatio on nollassa, ja olenpa vielä kipeänäkin, etten edes jaksa tehdä mitään vaikka nyt ois vähän vapaata ja aikaa. Luonnollisesti tämä pimeys ei auta juurikaan... Hohhoi. Mut kyllä se kevät sieltä tulee, ainakin joskus! :D

TSEMPPIÄ! <3

17. marraskuuta 2010 klo 21.24  
Blogger Sara kirjoitti...

Piristyhän siellä, blogisi on ihana ja samoin sä!

leskelen melkeen pelkästään vaihtariblogeja, mutta kiva tää hömppä tääl seassa :)

ja uusi ulkoasu superkiva!

18. marraskuuta 2010 klo 2.42  
Blogger Sari kirjoitti...

Ratón, niinhän se on että suprihmisiä ei olekaan mutta kummasti kyllä tulee välillä yritettyä olla sellainen... Esimerkiksi tuntuu syylliseltä jos on väsynyt, vaikka kaipa se on ihan oikeutettua olla välillä jos on ollut paljon puuhaa :)

Ioanna kiva kuulla etten ole ainoa joka tässä maassa painiskelee samojen ongelmien kanssa :) Tänään sataa lunta ja maailma näyttää valoisammalta, ehkä tämä tästä... <3

Sara kiitos ihanista sanoista! Nämä kommentit ovat auttaneet tosi paljon ja tänään on jo paljon parempi päivä :) Ihanaa että blogilta löytyy lukijoita ja kommentteja tulee sillä aika ajoin tuntuu ettei tämä ketään kiinnosta ja tekee mieli poistaa koko höskä.. Mutta sitten auttaa esim ulkoasun vaihto ja taas tulee todettua itselleen että kylläpä tämä blogi silti on minulle tärkeä :)

18. marraskuuta 2010 klo 10.32  
Blogger Sara kirjoitti...

tuttu tunne, tsekkaan kolmatta kertaa päivässä onko uusia kommentteja, ei ole, ja tuntuu ettei ketään kiinnosta.
älä ihmeessä mietikkään poistamista!
munkin jo montamonta kertaa pitänyt kommentoida tänne, mut se vaan jotenkin jää...
Pitäis useemmin koska tiedän miten iloseks tulee ihan pienestäkin kommentista :)

19. marraskuuta 2010 klo 5.24  

Lähetä kommentti

Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]

Linkit tähän tekstiin:

Luo linkki

<< Etusivu