Yöllisiä hetkiä
Epäreilua, että kun olen yksin kotona, niin koirat saavat minut hermoromahduksen partaalle varsikin näin öisin. Niillä tuntuu nousevat suojeluvietti ihan uudelle tasolle kun täällä olen pelkästään minä, ja nyt esimerkiksi taisivat nähdä pihalla jonkin pikkueläimen (kissa, jänis, orava, lintu) ja nyt on käynnissä järkyttävä haukkuminen ja murina ikkunassa, enkä minä tietenkään vielä meksikolaisen ajattelutapani (=100% murtovaras tappaja hiipii pihamaalla valmiina tulemaan ikkunasta sisään) vuoksi uskalla hievahtaakaan saati komentaa niitä olemaan hiljaa. :D En meinaa vielä muistaa ettei niitä pahoja setiä taida täällä meidän pihalla niinkään liikuskella samalla tapaa kuin siellä kaukana. :)
Ensimmäiset 4 valokuva-albumia valmiina (n. 1000 liimattua kuvaa!)!! Projekti etenee hämmästyttävän hyvää vauhtia, olin ennen aloittamista täysin varma että ensimmäisen albumin valmistuttua en jaksaisi liimata enää ainuttakaan kuvaa saati kirjoittaa jotain ;). Nyt on liima loppu ja suru kun intoa ja tarmoa olisi vielä toistaiseksi riittänyt tuohon puuhaan.. :D
Nyt tuli isompi koira sängyn viereen vartioimaan, ja pienempi tuhisee jo tässä sängyllä pää MINUN tyynyllä!! Ihana.
Tunnisteet: koti

2 kommenttia:
Vau, mulla ei ole edes omien kuvien kanssa riittänyt tuo innostus niin paljon että olisin jaksanut liimailla niitä albumiin. Tosin oon monta kertaa sitä harkinnu. Ei oo kyllä perheen kuva-albumeihin enää vuosiin kertyny paperikuvia joka on kyllä harmi.
haha!! laiskamato :)
Lähetä kommentti
Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]
<< Etusivu