Sivu on muuttanut uuteen osoitteeseen

Korut

11. lokakuuta 2010

Korut

Minulla on ihan hirveästi koruja. Ja kun olen nyt jo useammassakin blogissa (esim. täällä, täällä, täällä ja täällä) nähnyt tällaisia postauksia joissa esitellään koruja/laukkuja/muita asusteita, niin päätinpä sitten minäkin tehdä tällaisen ja esitellä rakkaimmat koruni :). Kuvia saa isommiksi klikkaamalla

Sormukset. Käytän joka päivä 4-5 sormusta, eli aika paljon. Mutta kun vain tykkään niistä niin paljon! Alla olevassa kuvassa 5 vasemmanpuolimmaista ovat ne joita käytän päivittäin, ja kolme viimeistä ovat sellaisia joita käytän joskus silloin tällöin. Kaikki nämä ovat hopeaa, poislukien kaksi oikeanpuolimmaista.


Vasemmanpuolimmainen on lempisormukseni. Olen saanut sen Meksikossa toiselta host-äidiltäni lahjaksi. Rivissä seuraavana olevan sormuksen olen ostanut Zacatecasin hopeakaivos-alueelta. Kolmantena on vuorossa luokkasormukseni 9. luokalta. Neljäntenä on ns. "kalenterisormus", en muista tarkkaa tarinaa sen takaa mutta olen kuitenkin ostanut sen Veracruzista ja siinä on seitsemän rinkulaa, yksi viikon jokaista päivää kohden. Viides sormus on tuollainen perus rinkula, joka on peräisin hopeakaupunki Taxcosta. Kuudentena rivissä on äitini luokkasormus vuodelta 1979, ja se oli nuorempana ehdoton lempisormukseni.Toisiksi viimeisen sormuksen olen saanut joskus muutama vuosi sitten joululahjaksi pikkusiskolta, ja viimeinen sormus on läksiäislahja Meksikon parhaalta kaveriltani. Siinä lukee "vales mil" :). (Tästä kuvasta unohtui 2 sormusta pois mutta olkoot)


Kellot. Minulla on 5 kelloa, mutta käytän nykyisin lähinnä tuota vasemmanpuolimmaista Espritin kelloa jonka ostin itselleni joululahjaksi vuosi tai kaksi sitten. :D Värikäs kello on Swatch mutta se on vähän kömpelö ja hiostava ranteessa ja siksi pidän sitä aika harvoin. Tuon kellon jossa on kaksi violettia sydäntä olen tehnyt itse. Tai siis en itse kelloa, vaan sen rannekkeen. Ostin "kellotaulun" ja nuo tarvikkeet, ja väkersin tuollaisen. En käytä koska patterit ovat loppuneet jo ajat sitten ja olen liian laiska tekemään asialle mitään. Mutta hirveän nätti kello kyllä! Vaalenapunainen kello oikeassa yläkulmassa on halpiskello Meksikolaisesta supermarketista (Sorianasta, jos jollekin sanoo jotain :D) ja siitäkin on loppunut patterit jo 2 vuotta sitten. Oikeanpuolimmainen kello on toisiksi eniten käyttämäni kello, jonka olen saanut äidiltäni joululahjaksi ehkä 5-7 vuotta sitten.


Ja sitten mun suuret rakkaudella vaalimani aarteet eli Bergdorf Goodmanin helmikaulakorut! Helmikaulakorujahan tulisi säilyttää silkkipusseissa ja mieluiten vielä omassa laatikossaan niin, etteivät ne ole kosketuksissa muiden korujen kanssa.


Pienemmät helmet sain enoni perheeltä rippilahjaksi, ja isommat samalta porukalta ylioppilaslahjaksi. Ja helmiähän täytyy käyttää! On suuri rikos helmiä kohtaan pitää ne silkkipussissaan :D!! Helmet värjäytyvät tosi herkästi keltaisiksi ja ne onkin erityisen visusti syytä pitää kaukana hajusteista, deodorantista, hiestä, hiuslakasta sekä muista sellaisista jotka vahingoittavat jo "tavallisempiakin" koruja. Timanttisten nettisivuilta löytyy vielä yksityiskohtaisempia neuvoja helmien hoitoon.


Kalevala-korut. Käytän harmittavan harvoin johtuen muutamasta pikku seikasta:
1) Ainoa lähes täydellinen setti mulla on tuo kalevalankarhu  - korvikset, rannekoru sekä kaulakoru. Jos laittaisin esimerkiksi kaulaan tuon Euran sydän -riipuksen, niin minulla ei olisi käsissä eikä korvissa mitään. Ja ilman korvakoruja oleminen on minulle käytännössä mahdottomuus. Enkä mielelläni sekoita noita settejä keskenään!
2) Se koko vaihtorulijanssi... Kaikki hopeakorut pois, pronssiset tilalle, sama uudestaan.. Olen laiska vaihtelemaan näitä arkena ja siksi käytän näitä esimerkiksi juhlissa silloin kun helmet eivät sovi.
3) Mulla ei ole pronssisia sormuksia. Enkä tykkää olla ilman sormuksia.


Tuo kalevalankarhu-riipus on aika tummunut verrattuna rannekoruun ja korviksiin. Miten pronssikoruja puhdistetaan ja huolletaan? Hopeakorujen huolto on tuttua mutta pronssikorujen hoito on mysteeri.


Kultakorut. Vasemmalla ylppärilahjaksi saamani (perintö)ketju, joka on aivan ihana ja kaikessa yksinkertaisuudessaan hyvin kaunis. Toisena vasemmalta on äitini minulle ostama pieni kultainen lentopallo. En osannut arvostaa tätä korua nuorena kun halusin kaiken olevan hopeista, mutta nykyään olen käyttänyt sitä yhdistettynä muihin kultakoruihin. :) Kolmantena on simppeli kultainen sydän, ja neljäntenä on riipus jonka historiaa en muista - täytynee kysyä äidiltä tai mummilta. Tämä neljäs koru on kuitenkin myös jostain peritty. Viininpunaisessa samettirasiassa on sormus, jonka olen saanut kummisedältäni ristiäisissä. Olen aina ollut iloinen siitä ettei minulla ole mitään kummilusikkaa niinkuin monella muulla, vaan ihana kummisormus! (Voisiko äiti etsiä sen kuvan minusta jossa minulla on se sormessa?) Kummisormuksen oikealla puolella on horoskooppikoruni, ihan ensimmäisiä sellaisia koruja joita pidin oikeasti kaulassani (tuhoamatta sitä, katso seuraava kohta!).


Sitten nämä. Vasemmanpuoleinen medaljonki on perintönä saatu niinikään ylioppilaslahjaksi. Se on aika iso, vähän peukalonpäätä suurempi ja sen sisällä on erittäin hyvin säilyneet valokuvat isoisoäidistäni sekä isoisoisästäni. Varmaan lienee turha kertoa että tuon arvo on paljon enemmän kuin pelkkä kullan paino. Medaljongin kanteen on vielä kaiverrettu isoisoäitini nimikirjaimet, AH (=Aino H...).

Tuo oikeanpuolimmainen koru on minusta erinomaisen huvittava tapaus ja se on säästetty juuri siksi että se on niin älytön. Olen saanut mummiltani ja vaariltani 4-vuotissyntymäpäivälahjaksi kultaisen sydämen kannettavaksi kaulassa. Ja klikatkaapa kuvaa isommaksi niin näette mihin 4-vuotiaan hampaat pystyvät. :D


Vielä lähikuvaa medaljongin sisällöstä.. Tämäkin menee sinne "rakkaudella vaalitut aarteet"-osioon :).


Kaksi perintörintamerkkiä. Laatikossa olevan olen saanut vuoden 89 jouluna, enkä yhtään tiedä tai muista että kenelle se on kuulunut ennen minua. Tämäkin täytynee tarkistaa ylemmältä taholta. Laatikon ulkopuolinen merkki on nimikirjaimista päätellen taas isoisoäitini peruja :).


Sekalaisia kaulakoruja osa 1. En jaksaisi millään selittää näitä, kun ei ole erityistä tarinaa. Paitsi että; vasemmanpuoleinen on maya-intiaanien käsityötä Meksikosta, farkunvärinen sydänriipus on lahja Meksikon host-perheeltä minulle (sinne on kaiverrettu Sari Mexico 07-08), ja oikeanpuolimmainen vaalenapunainen koru on omaa käsialaani.


Sekalaisia kaulakoruja osa 2. En jaksanut etsiä kaikkia kaulakoruja, vaan otin niitä joista pidän kaikkein eniten. Jos olisin esitellyt tässä KAIKKI koruni niin tämä olisi ns. never ending-postaus ;D


Current situation. Tällainen arsenaali mulla kulkee mukana normaalielämässä. L:ltä saatu sydänriipus, kummilta ylppärilahjaksi saatu Happiness-rengas sekä äidiltä 21-vuotissyntymäpäivälahjaksi saatu Frida-kaulakoru, jonka ostaminen tukee Mexico Cityn kotiäitejä! Tamarindo-sivustolta voi lukea lisää. Tässä minun Frida-korussani on viljeltyjä makean veden helmiä, hopeaa sekä hopealasinen sydänamuletti.


Rannekorut. Kerron teille yhden asian. Minä toin vaihtovuoteni jälkeen Meksikosta YLI KAKSI KILOA RANNEKORUJA. Sen jälkeen niitä on kertynyt tasaiseen tahtiin aina vain lisää ja lisää. Ymmärtänette miksi en esittele niitä kaikkia. Otin vain muutamia esimerkkejä siitä millaisia koruja saattaa ranteestani bongata. Näitä on helppo vaihdella ja siksi nämä vaihtuvat melko tiuhaan ranteessani.


Korviksista sama juttu, toin KYMMENIÄ PAREJA korviksia jo pelkästään Meksikosta. Otin tähän muutamia käytetyimpiä ja kivoimpia. En laittanut tähän mukaan niitä miljoonia perusnappikorviksia ja perusrenkaita eri koissa mitä minulla on laatikollinen tuolla. Hehe. Tässä on korviksia Meksikosta, Suomesta, Espanjasta sekä Marokosta.

Ja sitten surullinen totuus. Mulla ei ole yhtään nilkkakorua! Nyyh.

Tunnisteet:

11 kommenttia:

Blogger -S- kirjoitti...

Oho, onpas sulla paljon koruja. Tosi kaunis oli tuo àitisi antama frida kaulakoru.

11. lokakuuta 2010 klo 19.16  
Anonymous Mr. Dino kirjoitti...

Paljon hienoja koruja ! Hmm... Taidan olla kateellinen ! :D

11. lokakuuta 2010 klo 19.23  
Blogger Sari kirjoitti...

Tuolla Tamarindolla on aivan ihania koruja. Ja niistä tulee muutenkin hyvä mieli kun niiden ostaminen auttaa Meksikolaisia naisia joilla voi usein olla asiat kovinkin kurjasti :)

Nuo tekee korukutsuja niinkuin esim tupperwaret jne.. Iiiihania koruja <3

11. lokakuuta 2010 klo 19.42  
Blogger //aNNiKa kirjoitti...

Ihana toi sun tekemä kello!
Multa löytyy myös kotoota kultainen sydänriipus hampaanjäljillä merkittynä. :D

11. lokakuuta 2010 klo 23.29  
Blogger Sari kirjoitti...

Haaa! Arvasin etten voi mitenkään olla ainoa joka on viettänyt aikaa pureskelemalla kultaa ;D

11. lokakuuta 2010 klo 23.34  
Blogger Siivetön kirjoitti...

Kauniita koruja! Ja sähän oot hyvä tekeen niitä itsekin! Taidanpa tehdä itse samanlaisen postauksen heti kun saan kuvien lataamisen taas pelittämään :)

12. lokakuuta 2010 klo 14.06  
Blogger Sari kirjoitti...

Mun host-äiti Meksikossa harrasti korujen tekemistä ja siinä samalla mä opin tekemään niitä myös :) Istuttiin monet illat juttelemassa ja tekemässä koruja pöydän ääressä. Kun pääsin ylioppilaaksi annoin ryhmänohjaajalleni lahjaksi omatekoisen korun, oli tosi otettu ja kävi vielä jälkeenpäin erikseen kyselemässä että miten olin sen tehnyt jne. Huomasin myös että hänellä oli se kaulassa lakitustilaisuudessa :') <3

12. lokakuuta 2010 klo 15.02  
Blogger Lady Laetitia kirjoitti...

Kauniita koruja sulla tosiaan, tuo Bergdorf Goodman varsinkin ;) Mulla on pelkästään korvakoruja, niitä tulee ostettua paljon, kun ovat niin halpoja. Haluaisin myös hankkia enemmän esim, arvokoruja kuten Kalevalaa tai jotain, mutta keksin aina kuitenkin jotain parempaa käyttöä rahoilleni, heh..

12. lokakuuta 2010 klo 16.56  
Blogger Sari kirjoitti...

Mulla tarttis olla kultaisia ja pronssisia sormuksia että voisin vaihdella enemmän noita. Sain ylppärilahjaksi 100€ lahjakortin kultasepänliikkeeseen ja ostin sillä nuo kalevalankarhu-rannekorun ja korvikset. Kaulakoru mulla oli jo entuudestaan :)

Mulla on aivan tajuton määrä korvakoruja, mutta sitten aina hukkaan niitä ja mulla tulee sellaisia kausia jolloin käytän vain jotain tiettyjä korviksia pitkään ja sitten kun kyllästyn niin olen valmis heittämään koko korut roskiin :D:D

12. lokakuuta 2010 klo 17.13  
Blogger Sari kirjoitti...

Ja aah Bergdorf Goodman <3

12. lokakuuta 2010 klo 17.15  
Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Pronssikoruihin suositellaan ainoastaan fairya ja vettä. Kevyt hankaus hammasharjalla tms. pronssia ei saa oikein muutoin puhdistettua, tietty Kalevala Koru laittaa pronssi pinnoitteen uudelleen koruun... mutta se on yhtä arvokasta kuin jos ostaisin uuden vastaavan korun. 8) t. korumyyjä

25. lokakuuta 2010 klo 22.56  

Lähetä kommentti

Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]

Linkit tähän tekstiin:

Luo linkki

<< Etusivu